Untitled

Tilinpäätös 2020

SISÄLLYS

2 Toimitusjohtajalta

4 Vuosi 2020 pähkinänkuoressa

5 Taloudelliset tavoitteet

6 Strategia

8 Vastuullisuus

10 Hallituksen toimintakertomus 2020

18 Voitonjakoesitys

19 Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

22 Osake ja osakkeenomistajat

26 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2020

26 Konsernitilinpäätös, IFRS

26 Konsernin tuloslaskelma

27 Konsernitase

28 Konsernin rahavirtalaskelma

29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

30 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

50 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

50 Emoyhtiön tuloslaskelma

51 Emoyhtiön tase

52 Emoyhtiön rahavirtalaskelma

53 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

60 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

61 Tilintarkastuskertomus

64 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä

67 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2020

79 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

86 Palkitsemisraportti 2020

92 Tietoja osakkeenomistajille

Tunnettu rohkeista

kuvioistaan

Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, jonka

omaleimaiset kuviot ja värit ovat tuoneet iloa ihmisten

arkeen jo 70 vuoden ajan. Tuotevalikoimaamme kuuluu

korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä

kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin.

Marimekon designfilosofia ja toiminta ovat alusta

alkaen perustuneet pitkäikäisyyteen – tarjoamme asiak-

kaillemme ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita,

joista on iloa vuosiksi eteenpäin.

Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, ennen-

näkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja

ainutlaatuisen identiteetin. Kangaspainossamme

Helsingissä syntyy tänäkin päivänä noin miljoona metriä

kangasta vuodessa. Tämä moderni tuotantolaitos on

myös luovaa yhteisöämme palveleva ideahautomo,

joka tarjoaa meille mahdollisuuden osallistua erilaisiin

vastuullisuuden kehityshankkeisiin ja siten viedä koko

tekstiiliteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Vuonna 2020 tuotteidemme brändimyynti oli 285

miljoonaa euroa ja liikevaihtomme 124 miljoonaa euroa.

Marimekko-myymälöitä on noin 150 eri puolilla maail-

maa, ja verkkokauppa palvelee asiakkaita 34 maassa.

Keskeisiä markkinoitamme ovat Pohjois-Eurooppa,

Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka.

Puusepänkatu 4

00880 Helsinki

Puh. 09 758 71

marimekko.com

company.marimekko.com

Toimitusjohtajalta

Koronaviruspandemia aiheutti vuonna

2020 globaalille muotialalle ja erikoiskau-

palle pahimman kriisin vuosikymmeniin.

Myös suurin osa Marimekko-myymälöistä

eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi

tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai

toisella neljänneksellä, ja pandemia laski

asiakasmääriä selvästi vuoden jälki-

puoliskollakin. Pitkäjänteinen työmme

Marimekko-brändin ja digitaalisen liike-

toimintamme kehittämisessä, kattava

lifestyle-tuotevalikoimamme, monipuoli-

nen liiketoiminta- ja jakelukanavamallimme

sekä kykymme sopeuttaa toimintaamme

nopeasti ovat niitä tekijöitä, joiden avulla

luovimme kuitenkin onnistuneesti erittäin

vaikeassa toimintaympäristössä. Kiitos

tästä kuuluu koko henkilöstöllemme. Sin-

nikkäästi yhdessä upeaa työtä tehneet

tiimimme ympäri maailmaa ovat nostaneet

Marimekon menestyjäksi, joita vahvassa

murroksessa olevalla toimialalla on yhä

vähemmän. Haastavasta toimintaympä-

ristöstä huolimatta liikevaihtomme vuonna

2020 oli lähes edellisvuoden tasolla, 123,6

miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liike-

voittomme parani 17,8 prosenttia ja oli 16,3

prosenttia liikevaihdosta.

Useampi vuosi sitten aloittamamme

työ Marimekko-lifestylebrändin moder-

nisoimiseksi ja mallistojen kehittämiseksi

puhuttelemaan laajempaa globaalia

asiakaskuntaa tuki meitä tänä poikkeuk-

sellisena aikana. Pandemian myötä kulut-

tajat kiinnostuivat entisestään sisusta-

misesta, mikä näkyi kodintuotteidemme

myynnin roimana kasvuna. Myös vaa-

temallistossamme aiempaa selvemmin

näkyvä rentous puhutteli kuluttajia näissä

epätavallisissa olosuhteissa. Syyskuussa

Marimekon luovana johtajana aloittaneen

visionäärisen Rebekka Bayn monipuolinen

kansainvälinen kokemus ja osaaminen

Aasian markkinoilta tukevat jatkossa luo-

vaa yhteisöämme mallistojemme kehittä-

misessä vielä entistäkin kiinnostavimmiksi.

Olemme viime vuosien aikana panos-

taneet määrätietoisesti digitaalisen liike-

toimintamme kehittämiseen, ja näin saa-

vuttamamme kilpailukyky verkkokaupassa

oli yksi vahvuuksistamme epätavallisena

vuonna. Suljettuamme keväällä omat myy-

mälämme väliaikaisesti henkilöstön ja

asiakkaiden terveydestä huolehtiak-

semme pystyimme ketterästi siirtämään

myynti- ja markkinointikampanjamme

verkkoon. Verkkokauppa olikin meille tär-

keä vähittäismyyntikanava vuonna 2020,

ja sen myynti kasvoi merkittävästi. Asiak-

kaiden siirtymisellä digitaalisiin myynti-

kanaviin on vaikutuksia myös Marimekon

tulevaisuuden jakelukanavapainotuksiin,

ja verkkomyynnin merkitys liiketoiminnas-

samme kasvaa entisestään.

Raja verkkokaupan ja fyysisten myy-

mälöiden välillä hälvenee hälvenemistään,

ja pandemian jälkeisessä todellisuudessa

myymälöiden tulee entistä vahvemmin

lunastaa uusi roolinsa kuluttajien silmissä

brändin elämyksellisinä näyttämöinä ja

inspiroivina kohtaamispaikkoina. Syksyllä

Helsingin Pohjoisesplanadille laajentunut

lippulaivamyymälämme toimii erinomai-

sena esimerkkinä tästä. Monikanavainen

verkostomme vahvistui vuoden aikana eri-

tyisesti Aasian suurissa kaupungeissa, kun

Japanissa, Manner-Kiinassa, Thaimaassa,

Hongkongissa ja Etelä-Koreassa avattiin

yhteensä yhdeksän uutta Marimekko-

myymälää ja Marimekko-tuotteita myyvät

verkkokaupat aloittivat Thaimaassa ja

Etelä-Koreassa. Jatkamme asiakasym-

märryksemme syventämistä ja siten myös

asiakaskokemuksen ja mallistojemme

kehittämistä edelleen.

Laajempaa globaalia asiakaskuntaa

puhuttelevan tuotevalikoiman lisäksi kan-

sainvälinen kasvu edellyttää bränditunnet-

tuuden kasvattamista. Brändiyhteistyöt

tarjoavat meille mahdollisuuden tutustut-

taa suuri kansainvälinen yleisö Marimek-

koon ja samalla vahvistaa ydinliiketoimin-

taamme. Vuonna 2020 lanseerasimmekin

kaksi uutta rajoitetun ajan saatavilla ollutta

yhteistyömallistoa globaalin japanilaisen

vaatebrändin Uniqlon kanssa. Myös arvo-

pohjainen, inspiroiva ja osallistava sisältö

erityisesti sosiaalisen median kanavissa

kasvatti Marimekko-yhteisöä entisestään.

Arvojemme mukaisesti koemme velvol-

lisuudeksemme olla vahvasti edistämässä

vastuullisuutta koko arvoketjussamme ja

esimerkkimme voimalla viedä koko toimi-

alaa eteenpäin kohti kestävämpää tulevai-

suutta. Vuonna 2020 teimme töitä muun

muassa vastuullisempien materiaalien

osuuden kasvattamiseksi tuotteissamme

sekä hiilidioksidi- ja muiden päästöjen

vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästömme

vähenivät 47 prosenttia vuodesta 2019.

Jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kom-

pensoinnin ansiosta omat toimintomme

eli kangaspainomme, toimistomme sekä

kaikki omat myymälämme eri puolilla

maailmaa olivat hiilineutraaleja vuonna

2020.

Joulukuussa 2020 julkistimme uuden

vastuullisuusstrategiamme ja kunnianhi-

moiset tavoitteemme tuleville vuosille.

Vastuullisuustyömme rakentuu kolmen

pääperiaatteen ympärille: ajaton design

tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuu-

den tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti posi-

tiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja

tasa-arvon avulla. Uskomme, että tulevai-

suudessa ajattomat ja kestävät tuotteet

tehdään tasapainossa ympäristön kanssa

kiertotalouden periaatteita noudattaen

sekä täysin läpinäkyvästi raaka-aineista

lähtien. Vastuullisuus on tänä päivänä

edellytys yrityksen kestävälle toiminnalle,

mutta näemme Marimekossa sen avaavan

myös uusia, arvoa luovia mahdollisuuksia

liiketoiminnallemme.

Ketteryytemme ja onnistumisemme

pandemiavuonna on vahvistanut entises-

tään luottamustamme kansainväliseen

kasvustrategiaamme. Pandemia on myös

voimistanut toimialamme megatren-

dejä, kuten digitalisaatiota ja muutoksia

kuluttajien arvomaailmassa, erityisesti

vastuullisuuden merkityksen kasvua.

Tämä osaltaan tekee arvopohjaisesta,

ajattomasta ja kestävästä Marimekko-

lifestylebrändistä ajankohtaisemman kuin

koskaan tukien näin kasvutavoitteitamme.

Meidän on rohkeasti tartuttava tarjolla ole-

viin mahdollisuuksiin ja investoitava kan-

sainväliseen kasvuun. Siksi vuonna 2021

suunnitelmissamme on entisestään vah-

vistaa kansainvälisen kasvun edellytyksiä

panostamalla digitaaliseen liiketoimintaan,

saumattomaan monikanavaiseen asiakas-

kokemukseen, vastuullisuuteen ja brändi-

tunnettuuteen. Tärkeää on myös jatkuvasti

kehittää henkilöstömme valmiuksia työs-

kennellä nopeasti muuttuvassa toimintaym-

päristössä. Nämä panostukset yhdessä jo

vuosia tehdyn työn kanssa tarjoavat meille

erinomaisen astinlaudan erityisesti

Aasiaan suuntautuvan kansainvälisen kas-

vun seuraavaan vaiheeseen tulevina vuo-

sina. Toimialaamme kurittava pandemiati-

lanne kuitenkin jatkuu. Seuraamme tarkasti

tilanteen kehittymistä kullakin markkina-

alueellamme ja sopeutamme suunnitel-

miamme tarpeen mukaan.

Vuonna 2021 Marimekko viettää 70-vuo-

tisjuhliaan. Juhlavuoden mittaan luvassa on

muun muassa kuviomaailmamme sydä-

mestä ammentavia kiinnostavia erikoistuot-

teita ja aivan uudenlaisia yhteisprojekteja.

Näinä ennennäkemättöminä aikoina on tär-

keää löytää uusia tapoja inspiroida ihmisiä,

ja toivotammekin koko yhteisömme lämpi-

mästi tervetulleeksi juhlimaan kanssamme.

Tiina Alahuhta-Kasko

0 0

200

150

100

120

140

2018

153 151 154

2019 2020

Vuosi 2020

pähkinänkuoressa

Päämarkkinamme

Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynen-

meren alue ja Pohjois-Amerikka

Noin 150 Marimekko-myymälää

lippulaivamyymälät Helsingissä,

Tukholmassa, New Yorkissa,

Tokiossa ja Sydneyssä

Verkkokauppa

tavoittaa asiakkaamme

34 maassa

Palveluksessamme

noin 420 henkeä

Osakkeemme noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä

Liikevaihto

123,6

milj. euroa (125,4)

Vertailukelpoinen

liikevoitto

20,2

milj. euroa (17,1)

Vertailukelpoinen

liikevoittomarginaali

16,3

% (13,6)

Vertailukelpoinen

käyttökate

32,7

milj. euroa (29,7)

Liiketoiminnan

rahavirta

28,1

milj. euroa (29,0)

Koronaviruspandemian vaikutuksista huo-

limatta liikevaihtomme vuonna 2020 oli

lähes edellisvuoden tasolla, 123,6 miljoonaa

euroa. Suurin osa Marimekko-myymälöistä

eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi

tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai

toisella neljänneksellä, ja pandemia laski

asiakasmääriä selvästi myös toisella vuo-

sipuoliskolla. Liikevaihtoa heikensivät eri-

tyisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa,

Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä

tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyy-

nenmeren alueella. Liikevaihtoa puolestaan

vahvistivat vähittäismyynnin laskua pienen-

tänyt erittäin hyvin sujunut verkkokauppa

sekä tukkumyynnin hyvä kehitys Suomes-

sa, Skandinaviassa ja EMEA:n alueella.

Suomen-tukkumyyntiä kasvattivat osaltaan

kertaluonteiset kampanjatoimitukset.

Vuoden alussa ripeästi aloitettujen so-

peuttamistoimien ansiosta vertailukelpoi-

nen liikevoittomme nousi 18 prosenttia 20,2

miljoonaan euroon.

Liikevaihto kanavittain ml. verkkomyynti

Milj. euroa Myymälöiden

lukumäärä

Tukkumyynti

Vähittäismyynti

Myymälöiden ja shop-in-shopien

lukumäärä

Liikevaihto tuotelinjoittain 2020

(2019)

32 % (37)

46 % (38)

22 % (25)

Muoti

Kodintuotteet

Laukut ja asusteet

Liikevaihto markkina-alueittain 2020

(2019)

58 % (57)

8 % (7)

11 % (10)

5 % (7)

18 % (20)

Suomi

Skandinavia

EMEA

Pohjois-Amerikka

Aasian-Tyynenmeren alue

Taloudelliset

tavoitteet

Pitkän aikavälin taloudelliset

tavoitteet

• Liikevaihdon vuosittainen

kasvu yli 10 %

• Liikevoittomarginaali 15 %

• Vuoden lopun nettovelka/

käyttökate-suhdeluku

korkeintaan 2

• Tavoitteena on jakaa osinkoa

vuosittain; osinko osake-

kohtaisesta tuloksesta

vähintään 50 %

Liikevaihto

Kansainvälinen myynti,

% liikevaihdosta

Milj. euroa %

Milj. euroa

Vertailukelpoinen liikevoitto

Vertailukelpoinen

liikevoittomarginaali, %

Liikevaihdon kasvu

¹ Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituk-

sen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen

osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä

myöhempänä ajankohtana.

² Vuodelta 2018 maksettiin varsinaista osinkoa 0,60 euroa

osaketta kohden sekä lisäosinkona 1,25 euroa osakkeelta.

Lisäosinkoa maksettiin, koska Marimekon pääkonttorin

myynti keväällä 2018 vahvisti yhtiön taloudellista asemaa.

Vuoden 2020 lopussa nettovelan

suhde käyttökatteeseen oli -0,10

(2019: 0,35).

Osinko ja osakekohtainen tulos Nettovelka/käyttökate

Euroa

Osinko

Lisäosinko

Tulos/osake

0 0

100

120

140

2018

111,9

43 43 42

125,4

123 ,6

2019 2020

-2

2018

9,3

12,1

-1,0

2019 2020

2018

12,2

10,9

17,1

13,6

20,2

16,3

2019 2020

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2018

1,70

1,61

1,25²

2019 2020

1,70

0,60

0,90

1,00¹

Strategia

Visiomme on olla maailman kiehtovin lifestyle-designbrändi, joka

on tunnettu rohkeista kuvioistaan.

Marimekolla on pitkän aikavälin kansainvälinen kasvustrate-

gia päämarkkinoina Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue

ja Pohjois-Amerikka. Tavoitteemme vuonna 2018 alkaneella ja

vuoteen 2022 ulottuvalla strategiakaudella on selvästi aiempaa

vahvempi kannattava kasvu entistä laajempaa asiakaskuntaa

puhuttelemalla.

Pitkäjänteinen työmme Marimekko-brändin ja digitaalisen

liiketoimintamme kehittämisessä, kattava lifestyle-tuotevalikoi-

mamme, monipuolinen liiketoiminta- ja jakelukanavamallimme

sekä kykymme sopeuttaa toimintaamme nopeasti ovat niitä

tekijöitä, joiden avulla luovimme onnistuneesti erittäin vaikeassa

toimintaympäristössä vuonna 2020. Liikevaihtomme oli korona-

viruspandemiasta huolimatta lähes edellisvuoden tasolla, ja ver-

tailukelpoinen liikevoittomme parani 18 prosenttia.

Ketteryytemme ja onnistumisemme pandemiavuonna on

vahvistanut entisestään luottamustamme kansainväliseen kas-

vustrategiaamme. Pandemia on myös voimistanut toimialamme

megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja muutoksia kuluttajien

arvomaailmassa, erityisesti vastuullisuuden merkityksen kasvua.

Tämä osaltaan tekee arvopohjaisesta, ajattomasta ja kestävästä

Marimekko-lifestylebrändistä ajankohtaisemman kuin koskaan

tukien näin kasvutavoitteitamme.

Kestävä

lifestyle-valikoima

muoti keihäänkärkenä

Myynnin maksimointi

vahvistamalla

digitaalista

liiketoimintaa ja

rakentamalla

monikanavaisia

ekosysteemejä

Laajemman

globaalin

asiakaskunnan

puhutteleminen

Päämarkkinoita

lähestytään

suurimpien

kaupunkien kautta

Tunnettuutta

ja lojaliteettia

kasvatetaan

arvopohjaisen

tarinankerronnan

avulla

Olemme jo useamman vuoden ajan menestyksekkäästi mo-

dernisoineet Marimekko-brändiä ja kehittäneet mallistojamme

puhuttelemaan laajempaa globaalia asiakaskuntaa. Nuoremmalle

asiakaskunnalle suunnattu Marimekko Kioski -katumuotikokoelma

vakiinnutti vuoden 2020 aikana asemansa, ja muutenkin vaa-

temallistossamme aiempaa selvemmin näkyvä rentous puhut-

teli kuluttajia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansainvälisesti

tunnustettu Rebekka Bay liittyi syyskuussa mukaan vahvista-

maan globaalia kasvutarinaamme luovan johtajan roolissa. Hänen

näkemyksellisyytensä, monipuolinen kansainvälinen kokemuk-

sensa sekä osaamisensa Aasian markkinoilta tukevat luovaa

yhteisöämme mallistojemme kehittämisessä vielä entistäkin

kiinnostavimmiksi.

Pitkäjänteiset panostuksemme saumattomaan monikanavai-

seen asiakaskokemukseen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittä-

miseen auttoivat meitä siirtämään vähittäismyynnin painopisteen

verkkoon nopeasti. Vuoden aikana jatkoimme kehitystyötä ja

toimme asiakkaille uusia, lähikontakteja vähentäviä digitaalisia

palveluja, kuten tuotteiden varaamisen, virtuaalisen myymäläko-

kemuksen ja yksityiset ostoshetket. Vahvistimme monikanavaista

asiakaskokemusta edelleen yhdessä partneriemme kanssa, kun

Aasiassa avautui uusia Marimekko-verkkokauppoja.

Vuonna 2020 lanseerasimme kaksi uutta rajoitetun ajan saata-

villa ollutta yhteistyömallistoa globaalin japanilaisen vaatebrändin

Uniqlon kanssa. Brändiyhteistyöt tarjoavat meille mahdollisuu-

den kertoa Marimekon suunnittelufilosofiasta laajalle globaalille

yleisölle ja samalla vahvistaa ydinliiketoimintaamme bränditunnet-

tuutta kasvattamalla.

Vuoden aikana monikanavainen verkostomme Aasian suu-

rissa kaupungeissa vahvistui, kun Japanissa, Manner-Kiinassa,

Thaimaassa, Hongkongissa ja Etelä-Koreassa avattiin yhteensä

yhdeksän uutta myymälää. Thaimaassa ja Etelä-Koreassa

aloittivat Marimekko-tuotteita myyvät verkkokaupat, ja Kii-

nassa verkkokauppamme Tmallissa valittiin mukaan tärkeään

11/11-myyntikampanjaan.

Marimekolla on laaja, lojaali yhteisö, ja haluamme käydä heidän

kanssaan aktiivisesti keskustelua. Meille tärkeät arvot, osallis-

tavuus ja yhdenvertaisuus, näkyivät esimerkiksi miljoonayleisön

keränneessä virtuaalisessa kesänäytöksessämme ja muussa

inspiroivassa sisällössä. Marimekon missio tuoda iloa ihmisten

arkielämään on nyt merkityksellisempi kuin koskaan. Ajaton ja

kestävä designajattelu on ollut meille tunnusomaista yhtiön alusta

asti. Vastuullisuustyömme pohjaksi julkaisimme joulukuussa 2020

uuden, entistäkin kunnianhimoisemman vastuullisuusstrategian,

jonka etenemisestä kerromme yhteisöllemme säännöllisesti.

STRATEGIA

Eturintamassa vastuullisempia

tuotteita ja toimintatapoja

kehittämässä

Vastuullisuus on osa Marimekon DNA:ta, ja vastuulliset valinnat ovat

osa päivittäistä työtämme. Marimekon designfilosofia ja toiminta ovat aina

pohjautuneet vastuulliseen ajatteluun: haluamme tarjota asiakkaillemme

ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään

ja joita ei haluta heittää pois.

VASTUULLISUUSTYÖMME KOHOKOHTIA VUONNA 2020

• 47 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 2019.

• Omat toiminnot eli kangaspainomme, toimistomme sekä kaikki omat myymä-

lämme eri puolilla maailmaa hiilineutraaleja jatkuvan kehitystyön ja päästöjen

kompensoinnin ansiosta.

• 82 prosenttia hankkimastamme puuvillasta vastuullisempaa Better Cotton

(BCI) -puuvillaa.

• Ensimmäiset painokuosilliset vaatteet, joiden kangas on tehty Spinnovan

teknologialla ilman haitallisia kemikaaleja valmistetusta puupohjaisesta kui-

dusta – yhteistyö pääsi finaaliin Fast Company -talouslehden arvostetussa

Innovation by Design -kilpailussa, jossa palkitaan yksilöitä, tiimejä ja yrityksiä,

jotka ratkaisevat ongelmia designin avulla.

• Ensimmäiset kangaspainossamme luonnonväreillä painetut kankaat yhteis-

työssä Natural Indigo Finlandin kanssa.

• Omassa kangaspainossa Helsingissä painettiin noin miljoona metriä kangasta.

• 60 prosenttia Marimekko-tuotteista valmistettiin EU:ssa.

• 100 prosenttia EU:n ulkopuolisista ostoista auditoitu.

• Vuodesta 2015 julkaistun toimittajalistauksen päivittäminen Transparency

Pledgen toiveiden mukaisesti.

• Asiakkaille avuksi aiempaa kattavampi hoito-opas tuotteiden eliniän pidentä-

miseksi.

• Plan International- ja Helsinki Pride -kumppanuudet sekä lahjoitus yhdysvalta-

laiselle kansalaisoikeuksia edistävälle NAACP:lle osana työtämme tasa-arvon

ja inklusiivisuuden edistämiseksi.

• Uusi vastuullisuusstrategia 2021–2025 tavoitteineen.

Lue lisää vastuullisuustyöstämme ja

sen etenemisestä sivuilta 67–77.

Laajempi vastuullisuuskatsaus julkaistaan

verkkosivuillamme kesällä 2021.

Lue lisää tavoitteistamme ja keskeisistä

hankkeistamme verkkosivuiltamme.

Haluamme olla eturintamassa kehittämässä jatkuvasti vastuulli-

sempia tuotteita ja toimintatapoja. Joulukuussa 2020 julkistimme

uuden vastuullisuusstrategiamme vuosille 2021–2025 ja nos-

timme vastuullisuustavoitteemme sekä omien toimintojemme että

koko arvoketjumme osalta uudelle, entistä selvästi kunnianhimoi-

semmalle tasolle.

Nämä kolme pääperiaatetta ohjaavat meitä matkallamme kohti

kestävämpää tulevaisuutta:

Ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen

Tavoitteenamme on luoda yhä uusia klassikoita: korkealaatuisia

tuotteita, jotka kestävät aikaa. Päämäärämme on, että Mari-

mekko-tuotteet tuovat iloa elinkaarensa aikana usealle eri kulut-

tajalle, jopa sukupolvelle, minkä jälkeen ne lopulta kierrätetään

uusiksi tuotteiksi.

Kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja

tasa-arvon avulla

Haluamme edistää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutu-

mista arvoketjussamme ja huolehtia siitä, että koko arvoketjumme

rakentuu näille periaatteille. Tarjoamme jatkuvasti lisää tietoa

tuotteiden alkuperästä, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on, että

toimintomme ja hankintaketjumme ovat täysin läpinäkyviä aina

raaka-aineista alkaen. Tulemme myös laajentamaan auditointeja

toimitusketjumme seuraavaan portaaseen riskimaissa. Tekemällä

aktiivisesti yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa voimme

edistää vastuullisten toimintatapojen yleistymistä ja positiivista

muutosta koko toimialalla.

Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä

Olemme käynnistäneet useita hankkeita päästöjen vähentämi-

seksi merkittävästi koko arvoketjussamme – tarkoituksenamme

on linjata päästötavoitteemme vastaamaan Pariisin ilmastosopi-

muksen tavoitteita. Sitoudumme vähentämään tekstiilimateriaa-

liemme ympäristöjalanjälkeä 30 prosenttia (Higg Material Sus-

tainability Indexillä laskettuna) vuoden 2025 loppuun mennessä

käyttämällä entistä vastuullisempia materiaaleja ja pienentämään

sitä edelleen vuoteen 2030 mennessä uusien materiaaliratkaisu-

jen avulla. Tavoitteenamme on vähentää myös logistiikan päästöjä

50 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Jatkuvan kehi-

tystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta omat toimintomme

olivat hiilineutraaleja jo vuonna 2020.

VASTUULLISUUS

Vaihtoehtoisena ei-IFRS-tunnuslukuna esitetään

brändimyynti, joka on arvio Marimekko-

tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna.

Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön

oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden

jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden

vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen

ja perustuu Marimekon toteutuneeseen

tukkumyyntiin ja lisenssituottoihin, eikä se sisällä

arvonlisäveroa. Tunnuslukua ei tilintarkasteta.

Sisältää omat vähittäismyymälät mukaan lukien

verkkokaupan.

Hallituksen

toimintakertomus

VUOSI 2020 LYHYESTI

Vuonna 2020 koronaviruspandemia vai-

kutti voimakkaasti muotialaan ja erikois-

kauppaan kaikkialla maailmassa. Pande-

mian vaikutuksista huolimatta Marimekon

liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla:

liikevaihto laski vain 1 prosentin ja oli

123 568 tuhatta euroa (2019: 125 419;

2018: 111 879). Liikevaihtoa heikensivät eri-

tyisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa,

Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa

sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-

Tyynenmeren alueella. Vähittäismyyntiä

tukenut erittäin hyvin sujunut verkko-

kauppa sekä tukkumyynnin hyvä kehitys

Suomessa, Skandinaviassa ja EMEA:n

alueella puolestaan vahvistivat liikevaih-

toa. Suomen-tukkumyyntiä kasvattivat

osaltaan kertaluonteiset kampanjatoimi-

tukset. Koronavirustilanne ja siihen liit-

tyvät erilaiset rajoitukset ja suositukset

Marimekon markkinoilla vaikuttivat myy-

mälöiden aukioloon ja asiakasmääriin, ja

vähittäismyynti supistui 13 prosenttia. Tuk-

kumyynti puolestaan kasvoi 13 prosenttia.

Marimekko-tuotteiden brändimyynti

oli

285 096 tuhatta euroa (250 754;

248 437).

Marimekon suurimmalla markkina-

alueella Suomessa liikevaihto säilyi edel-

lisvuoden tasolla ja oli 71 145 tuhatta euroa

(71 163; 63 537). Vähittäismyynti Suo-

messa laski 12 prosenttia ja vertailukelpoi-

nen vähittäismyynti

6 prosenttia myymä-

löiden väliaikaisen sulkemisen ja asiakas-

määrien merkittävän vähenemisen vuoksi,

mutta tukkumyynti kasvoi 32 prosenttia.

Yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla

Aasian-Tyynenmeren alueella liikevaihto

laski 11 prosenttia ja oli 22 114 tuhatta eu-

roa (24 712; 20 811). Tukkumyynti alueella

laski 12 prosenttia koronaviruspandemian

vaikutusten vuoksi, vaikka myynti palasi

kasvu-uralle toisella vuosipuoliskolla.

Vähittäismyynti supistui 18 prosenttia, kun

taas lisenssituotot kasvoivat 26 prosent-

tia. Yhteensä kansainvälinen myynti laski

3 prosenttia ja oli 52 424 tuhatta euroa

(54 256; 48 342).

Liikevoitto vuonna 2020 oli 19 345

tuhatta euroa (17 117; 17 721). Liikevoittoon

sisältyi -827 tuhatta euroa vertailukelpoi-

suuteen vaikuttavia eriä toiminnan uudel-

leenjärjestelyyn liittyen (0; 5 522). Vertai-

lukelpoinen liikevoitto kasvoi 18 prosenttia

ja oli 20 173 tuhatta euroa (17 117; 12 199).

Tulosta paransi kiinteiden kulujen su-

pistuminen selvästi Marimekon ripeiden

toiminnan sopeuttamistoimenpiteiden

ansiosta. Sitä puolestaan laskivat pääosin

verkkokaupan kasvun myötä nousseista

logistiikkakustannuksista johtunut suh-

teellisen myyntikatteen heikentyminen

sekä liikevaihdon aleneminen.

Tilikauden voitto verojen jälkeen oli

13 765 tuhatta euroa (13 018; 13 698) ja

tulos osaketta kohden 1,70 euroa (1,61;

1,70).

Hallituksen ehdotus vuodelta 2020

maksettavasta osingosta

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiö-

kokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen

päättämään enintään 1,00 euron osake-

kohtaisen osingon jakamisesta yhdessä

tai useammassa erässä myöhempänä

ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa

seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Alla kuvatut suhdanne- ja luottamusnäky-

mät perustuvat Elinkeinoelämän keskuslii-

ton EK:n ja Tilastokeskuksen julkaisuihin.

Maailmantalouden ennakoidaan

vuonna 2021 palautuvan koronaviruspan-

demiasta noin viiden prosentin vauhtia.

Palautuminen eri puolilla maailmaa on

hyvin eritahtista, ja siihen liittyy suuria

epävarmuuksia muun muassa virusmutaa-

tioiden ja rokotteiden saatavuuden takia.

Suhdannetilanne Suomessa on hieman

parantunut, mutta on yhä heikko. Erot

toimialojen välillä ovat suuria. Talouden

arvioidaan palautuvan samaa tahtia muun

maailman kanssa, mutta epävarmuus

on suuri myös Suomessa ja mahdollisilla

rajoitustoimien kiristyksillä voi olla hyvin

merkittäviä vaikutuksia eri aloilla. Vähit-

täiskaupan luottamusindikaattori nousi

tammikuussa ja oli pitkän aikavälin keski-

arvon yläpuolella. Myyntiodotukset ovat

kuitenkin yhä heikot, ja myynnin arvioi-

daan supistuvan talven aikana. Kuluttajien

luottamus tammikuussa oli vahvinta yli

kahteen vuoteen. Arviot oman talouden

nykytilasta heikkenivät hieman edellisvuo-

desta, mutta odotukset oman ja Suomen

talouden kehityksestä paranivat.

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK:

Suhdannebarometri, tammikuu 2021;

Luottamusindikaattorit, tammikuu 2021.

Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus 2021,

tammikuu.)

Suomen vähittäiskaupan liikevaihto

kasvoi joulukuussa 1,3 prosenttia edel-

lisvuodesta. Erityisesti päivittäistavara-

kauppa kehittyi hyvin. Kumulatiivisesti

vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liike-

vaihto vuonna 2020 kasvoi 3,8 prosenttia;

myynnin määrä puolestaan kasvoi 3,7

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa) 2020 2019 Muutos, %

Suomi 71 145 71 163 0

Vähittäismyynti 45 928 51 918 -12

Tukkumyynti 25 058 19 012 32

Lisenssituotot 158 233 -32

Skandinavia 9 883 9 297 6

Vähittäismyynti 4 311 5 434 -21

Tukkumyynti 5 572 3 862 44

Lisenssituotot - -

EMEA 13 961 11 992 16

Vähittäismyynti 2 160 1 568 38

Tukkumyynti 11 400 9 980 14

Lisenssituotot 401 443 -10

Pohjois-Amerikka 6 466 8 257 -22

Vähittäismyynti 3 952 5 798 -32

Tukkumyynti 2 268 1 987 14

Lisenssituotot 247 472 -48

Aasian-Tyynenmeren alue 22 114 24 712 -11

Vähittäismyynti 3 609 4 378 -18

Tukkumyynti 16 495 18 733 -12

Lisenssituotot 2 010 1 600 26

Kansainvälinen myynti yhteensä 52 424 54 256 -3

Vähittäismyynti 14 032 17 178 -18

Tukkumyynti 35 734 34 562 3

Lisenssituotot 2 658 2 516 6

Yhteensä 123 568 125 419 -1

Vähittäismyynti 59 960 69 096 -13

Tukkumyynti 60 792 53 574 13

Lisenssituotot 2 816 2 748 2

prosenttia. (Tilastokeskus: Kaupan liike-

vaihtokuvaaja, vähittäiskaupan pikaen-

nakko, joulukuu 2020).

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2020 konsernin liikevaihto laski

1 prosentin ja oli 123 568 tuhatta euroa

(125 419; 111 879). Vaikka koronaviruspan-

demia vaikutti voimakkaasti asiakasmää-

riin ja myymälöiden aukioloon kaikkialla

maailmassa, Marimekon kattava lifestyle-

tuotevalikoima sekä monipuolinen liike-

toiminta- ja jakelukanavamalli tukivat

myyntiä haastavassa toimintaympäris-

tössä. Liikevaihtoa heikensivät erityisesti

vähittäismyynnin lasku Suomessa, Poh-

jois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä

tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyy-

nenmeren alueella. Erittäin hyvin sujunut

verkkokauppa pienensi vähittäismyynnin

laskua. Yhteensä vähittäismyynti supistui

13 prosenttia. Tukkumyynti puolestaan

kasvoi 13 prosenttia. Suomessa liikevaihto

säilyi vertailuvuoden tasolla; kansainväli-

nen myynti laski 3 prosenttia.

Vahvalla kotimarkkinalla pitkäjänteinen

työ mallistojen ja brändin modernisoimi-

seksi näkyy muita markkina-alueita

nopeammin, ja pandemiasta huolimatta

liikevaihto Suomessa säilyi edellisvuoden

tasolla, 71 145 tuhatta euroa (71 163;

63 537). Vähittäismyynti laski 12 prosent-

tia ja vertailukelpoinen vähittäismyynti

6 prosenttia myymälöiden väliaikaisen

sulkemisen ja asiakasmäärien merkittä-

vän vähenemisen vuoksi. Verkkokaupan

erittäin vahva kasvu kuitenkin tuki

vähittäismyyntiä. Tukkumyynti kasvoi

poikkeustilanteesta huolimatta 32 pro-

senttia. Tukkumyynnin hyvään kehityk-

seen osaltaan vaikuttaneiden kerta-

luonteisten kampanjatoimitusten

kokonaisarvo oli edellisvuotta merkit-

tävästi suurempi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tukkumyynnin liikevaihto kirjataan asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan. Taulukon yksittäiset

luvut ja loppusummat on pyöristetty tuhansiksi euroiksi, mistä syystä yhteenlaskuissa saattaa esiintyä

pyöristyseroja. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista ennen lukujen pyöristämistä tuhansiksi

euroiksi.

Yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla

Aasian-Tyynenmeren alueella liikevaihto

laski 11 prosenttia ja oli 22 114 tuhatta eu-

roa (24 712; 20 811). Tukkumyynti alueella

laski 12 prosenttia koronaviruspandemian

vaikutusten vuoksi, vaikka myynti palasi

kasvu-uralle toisella vuosipuoliskolla. Osa

vuoden viimeisen neljänneksen tukkutoi-

mituksista siirtyi vuoden 2021 puolelle.

Myös vertailuvuoden poikkeuksellinen

toimitusrytmi vaikutti alueen tukkumyyn-

nin suhteelliseen kehitykseen: osa vuoden

2018 lopun tukkutoimituksista ajoittui vuo-

den 2019 ensimmäiselle neljännekselle.

Tukkumyynti Japaniin väheni 16 prosent-

tia. Vähittäismyynti supistui 18 prosenttia,

kun jotkin ja välillä kaikki Marimekon omat

myymälät Australiassa olivat väliaikai-

sesti suljettuina toisella ja kolmannella

neljänneksellä. Lisenssituotot kasvoivat 26

prosenttia.

TALOUDELLINEN TULOS

Vuonna 2020 konsernin liikevoitto oli

19 345 tuhatta euroa (17 117; 17 721). Liike-

voittoon sisältyi -827 tuhatta euroa vertai-

lukelpoisuuteen vaikuttavia eriä toiminnan

uudelleenjärjestelyyn liittyen (0; 5 522).

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 20 173

tuhatta euroa (17 117; 12 199).

Tulosta paransi kiinteiden kulujen

supistuminen selvästi Marimekon kun-

nianhimoisen säästöohjelman ansiosta.

Liikevoittoa puolestaan laskivat suhteel-

lisen myyntikatteen heikentyminen sekä

liikevaihdon aleneminen. Koronaviruksen

alkaessa levitä alkuvuodesta Marimekko

aloitti ripeästi sopeuttamistoimenpiteet.

Kiinteät kulut vähenivät selvästi, kun

säästöjä saatiin esimerkiksi työsuhde-

etuuksista aiheutuvista kuluista, markki-

noinnista ja myymälöiden vuokrista. Myös

usealla eri markkinalla myönnetyt erilaiset

koronaviruspandemian negatiivisten liike-

toimintavaikutusten pienentämiseen liit-

tyvät avustukset, yhteensä 1,4 miljoonaa

euroa, alensivat kiinteitä kuluja. Suhteel-

lista myyntikatetta heikensivät etenkin

merkittävästi kasvaneesta verkkomyyn-

nistä johtunut logistiikkakustannusten

kasvu sekä suuremmat alennukset.

Pandemia on kasvattanut ylijäämävaras-

toja toimialalla, mikä yhdessä sen aihe-

uttaman taantuman kanssa on lisännyt

kuluttajien hintaherkkyyttä. Marimekon

suhteellista myyntikatetta kuitenkin tuki-

vat tuotevalikoiman optimoinnilla saavute-

tut hyvät tuotekohtaiset katteet.

Markkinointiin käytettiin vuoden 2020

aikana 5 274 tuhatta euroa (7 379; 6 292)

eli 4 prosenttia konsernin liikevaihdosta

(6; 6).

Konsernin poistot olivat 12 556 tuhatta

euroa (12 543; 2 501) eli 10 prosenttia liike-

vaihdosta (10; 2). IFRS 16 -standardin käyt-

töönoton vuoksi tiedot vuodelta 2018 eivät

ole kaikilta osin vertailukelpoisia.

Vuonna 2020 liikevoittomarginaali oli

15,7 prosenttia (13,6; 15,8) ja vertailukelpoi-

nen liikevoittomarginaali 16,3 prosenttia

(13,6; 10,9).

Nettorahoituskulut olivat 1 783 tuhatta

euroa (966; 168) eli 1 prosentti liikevaih-

dosta (1; 0). Rahoituseriin sisältyy valuut-

takurssieroja -720 tuhatta euroa (35; -64),

joista realisoitumattomia oli -385 tuhatta

euroa (117). IFRS 16 -standardin vaikutus

korkokuluihin oli -773 tuhatta euroa (-899).

Vuoden 2020 tulos ennen veroja oli

17 562 tuhatta euroa (16 151; 17 552). Tili-

kauden tulos oli 13 765 tuhatta euroa

(13 018; 13 698) ja tulos osaketta kohden

1,70 euroa (1,61; 1,70).

TASE

Konsernin tase 31.12.2020 oli 114 830

tuhatta euroa (96 884; 57 114). Emoyhtiön

osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

oli 52 781 tuhatta euroa (38 925; 40 005)

eli 6,51 euroa osaketta kohden (4,80;

4,96).

Pitkäaikaiset varat olivat vuoden 2020

lopussa 43 222 tuhatta euroa (41 555;

4 910). Vuokrasopimusvelat olivat 37 155

tuhatta euroa (36 153) ja rahoitusvelat 725

tuhatta euroa (251; 0). Lisäksi konsernilla

oli nostamattomia myönnettyjä luottoli-

miittejä 17 146 tuhatta euroa (14 155;

13 000).

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

(Milj. euroa) 2020 2019 2018

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Uudelleenjärjestelykustannukset -0,8 - -0,5

Myyntivoitot (pääkonttorin kiinteistö) - - 6,0

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -0,8 - 5,5

Käyttökate (EBITDA) 31,9 29,7 20,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 0,8 - -5,5

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 32,7 29,7 14,7

Liikevoitto 19,3 17,1 17,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 0,8 - -5,5

Vertailukelpoinen liikevoitto 20,2 17,1 12,2

Liikevaihto 123,6 125,4 111,9

Liikevoittomarginaali, % 15,7 13,6 15,8

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, % 16,3 13,6 10,9

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on eritelty yhtiön perusliiketoiminnasta erilliset erät, kuten

liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset. Konsernin johto käyttää harkintaa

tehdessään päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa.

Vuoden päättyessä nettokäyttöpää-

oma oli 7 869 tuhatta euroa (9 285;

12 328). Vaihto-omaisuus oli 22 436

tuhatta euroa (22 564; 22 114). Vaihto-

omaisuus kasvoi ensimmäisellä vuosi-

puoliskolla kysynnän laskettua äkillisesti,

kun Marimekon omat myymälät suljettiin

tilapäisesti koronaviruspandemian vuoksi

toisella neljänneksellä, mutta pieneni

jälleen vuoden jälkipuoliskolla. Marimekon

kattava outlet-myymäläketju ja -kampanjat

tarjoavat hyvät mahdollisuudet varaston

pienentämiseen.

IFRS 16 -standardin käyttöönoton

vuoksi tiedot vuodelta 2018 eivät ole kai-

kilta osin vertailukelpoisia.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuonna 2020 liiketoiminnan rahavirta oli

28 087 tuhatta euroa (28 992; 12 225) eli

3,46 euroa osaketta kohden (3,57; 1,51).

Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja

oli 25 241 tuhatta euroa (27 423; 21 671).

Konsernin rahavarat olivat vuoden

päättyessä 41 045 tuhatta euroa (26 133;

23 174). Rahavarojen kasvuun vaikutti

päätös pidättäytyä osingonmaksusta

poikkeustilanteen vuoksi; vertailukaudella

osinkoja maksettiin 15 003 tuhatta euroa.

Korollista luottolimiittiä oli käytössä 725

tuhatta euroa (251; 0). Lisäksi konsernilla

oli nostamattomia myönnettyjä luottoli-

miittejä 17 146 tuhatta euroa (14 155;

13 000). Käytettävissä on myös 5 mil-

joonan euron pitkäaikainen valmiusluot-

tolimiitti, joka sisältää kovenanttiehdon.

Marimekko hankki lisäturvaa rahoitukseen

keväällä 2020 tilanteessa, jolloin näky-

vyys pandemian kestoon ja vaikutuksiin oli

erittäin heikko.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuo-

den 2020 lopussa 46,6 prosenttia (40,2;

70,0). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli

-6,0 prosenttia (27,0; -56,9). Nettovelan

suhde rullaavaan 12 kuukauden käyttö-

katteeseen oli -0,10 (0,35) eli selvästi alle

pitkän aikavälin tavoitetason, joka on kor-

keintaan 2. IFRS 16 -standardin käyttöön-

oton vuoksi vertailutietoa vuodelta 2018 ei

raportoitu.

INVESTOINNIT

Vuonna 2020 konsernin bruttoinvestoinnit

olivat 2 143 tuhatta euroa (2 594; 1 280) eli

2 prosenttia liikevaihdosta (2; 1). Pääosa

investoinneista kohdistui tietojärjestelmiin

ja yhtiön pääkonttorin toimitilojen energia-

tehokkuuden parantamiseen Marimekon

omien toimintojen hiilijalanjäljen pienentä-

miseksi. Investoinnit eivät sisällä IFRS 16:n

vaikutusta.

MYYMÄLÄVERKOSTO

Marimekolle on keskeistä olla hyvillä

kohdeyleisöään palvelevilla liikepaikoilla.

Myymäläverkoston toimintaa ja tehok-

kuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2020 aikana avattiin yksi myymälä

Japanissa ja yksi Manner-Kiinassa, kolme

myymälää Thaimaassa, kaksi Hongkon-

gissa ja kaksi Etelä-Koreassa. Lisäksi avat-

tiin shop-in-shop Virossa ja Suomessa.

Frankfurtissa, Tukholmassa, Kööpenha-

minassa, Hongkongissa, Shanghaissa ja

Taiwanissa puolestaan suljettiin myymä-

lät ja Suomessa kaksi shop-in-shopia.

Lokakuussa yhtiön lippulaivamyymälä

Helsingissä laajeni merkittävästi. Uudis-

tettu lippulaivamyymälä edustaa Mari-

mekon uusinta myymäläkonseptia, jonka

tavoitteena on tarjota asiakkaille vah-

van elämyksellinen ja kokonaisvaltainen

Marimekko-lifestylen kokemus. Vuoden

lopussa Marimekko-myymälöitä ja -shop-

in-shopeja oli 154. Myymälöiden liikevaihto

kullakin markkinalla kertyy pääosin myyn-

nistä paikallisille asiakkaille, vaikka etenkin

lomakausien aikana myynti turisteille on

tiettyjen keskeisten myymälöiden myyn-

nistä merkittävä. Verkkokauppa tavoitti

asiakkaita jo 34 maassa, kun vuoden

lopussa Marimekon partnerit Aasiassa

vahvistivat monikanavaisuuttaan ja Mari-

mekko-tuotteiden verkkokauppa avautui

sekä Thaimaassa että Etelä-Koreassa.

Koronaviruspandemia vaikutti vuonna

2020 Marimekko-myymälöiden toimintaan

kaikilla markkinoilla. Suurin osa kaikista

Marimekko-myymälöistä eri puolilla

maailmaa oli pandemian vuoksi tilapäisesti

suljettuina ensimmäisellä tai toisella nel-

jänneksellä. Valtaosa Marimekon omista

myymälöistä oli kiinni enimmän aikaa

toisesta neljänneksestä. Tarkkoja tervey-

teen ja turvallisuuteen liittyviä paikallisia

rajoituksia ja suosituksia sekä varotoi-

mia noudattaen ja uusia, lähikontakteja

vähentäviä palveluja tarjoten Marimekko

avasi vaiheittain touko- ja kesäkuussa

suurimman osan omista myymälöistään, ja

toisella vuosipuoliskolla lähes kaikki omat

myymälät olivat avoinna, osin rajoitetuin

aukioloajoin. Osa Australian-myymälöistä

suljettiin väliaikaisesti viranomaismääräys-

ten vuoksi uudelleen heinäkuun alussa ja

avattiin jälleen lokakuun lopussa. Aasiassa

partneriomisteiset Marimekko-myymälät

olivat neljännellä neljänneksellä avoinna,

mutta pandemiatilanteen pahennuttua

alkuvuonna 2021 aukioloaikoja on paikoin

rajoitettu.

Marimekko on panostanut digitaalisen

liiketoimintansa kehittämiseen jo vuosia

ja pystyi sen ansiosta keväällä nopeasti

siirtämään kampanjansa verkkoon suljet-

tuaan väliaikaisesti omat vähittäismyymä-

länsä koronaviruspandemian seurauksena.

Verkkokauppa oli tärkeä vähittäismyynti-

kanava vuonna 2020, ja sen myynti kasvoi

merkittävästi myös neljännellä neljännek-

sellä. Oman verkkokaupan lisäksi yhtiöllä

on jakelua myös partnereiden operoimien

Marimekko-verkkokauppojen ja muiden

verkkomyyntikanavien kautta.

Digitaalisten palveluratkaisujen myötä

verkkomyynnin ja myymälöissä tehtävän

kaupan integroituminen lisääntyy jatku-

vasti. Tästä syystä Marimekko raportoi jat-

kossakin oman verkkokaupan liikevaihdon

osana vähittäismyyntiä ja myynnin muiden

verkkomyyntikanavien kautta osana tuk-

kumyyntiä. Marimekko panostaa vahvasti

saumattomaan asiakaskokemukseen eri

kanavissa ja kehittää tietojärjestelmiään

digitaalisen liiketoiminnan vahvistami-

seksi. Verkkomyynnin merkitys yhtiön

liiketoiminnassa kasvaa entisestään pan-

demian vauhdittamana, ja asiakkaiden

siirtyminen digitaalisiin myyntikana-

viin vaikuttaa Marimekon tulevaisuuden

jakelukanavapainotuksiin.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Marimekko Oyj:n osake noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryh-

mässä kulutushyödykkeet. Yhtiöllä on

yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläi-

nen äänioikeus. Tilikauden päättyessä

yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin

maksettu osakepääoma oli 8 040 000

euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 129 834

kappaletta.

Osakeomistus

Vuoden lopussa Marimekolla oli arvo-

osuusrekisterin mukaan 18 411 osakkeen-

omistajaa (11 511; 8 335). Osakkeista 13,7

prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja

ulkomaisten omistajien omistuksessa (11,6;

12,1). Muut osakkeenomistajat jakautui-

vat ryhmiin seuraavasti: kotitaloudet 40,3

prosenttia, yritykset ja asuntoyhteisöt

20,8 prosenttia, julkisyhteisöt 11,6 pro-

senttia, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12,8

prosenttia ja voittoa tavoittelemattomat

yhteisöt 0,8 prosenttia.

Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hal-

lussaan 20 000 omaa osaketta. Näiden

omien osakkeiden osuus yhtiön osakkei-

den lukumäärästä oli 0,25 prosenttia.

Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei

voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.

Vuoden päättyessä yhtiön hallituk-

sen ja johtoryhmän jäsenten suorassa

tai välillisessä omistuksessa oli 1 090 123

osaketta eli 13,4 prosenttia yhtiön osakkei-

den lukumäärästä ja niiden edustamasta

äänivallasta.

Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tie-

dossa ole yhtiön osakkeita koskevia osa-

kassopimuksia tai muita sitoumuksia,

joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta

tai äänivallan käytöstä. Kuukausittain

päivittyvät tiedot suurimmista osakkeen-

omistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta

company.marimekko.com kohdasta

Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat.

Lisätietoja osakeomistuksesta on tämän

julkaisun sivuilla 22–25.

Osakkeiden vaihto ja yhtiön

markkina-arvo

Vuonna 2020 Marimekon osakkeita vaih-

dettiin Nasdaq Helsingissä yhteensä

3 344 494 kappaletta (2 137 688;

1 455 424) eli 41,1 prosenttia (26,3; 18,0)

yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden

yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 106 484 058

euroa (63 287 646; 23 348 024). Osak-

keen alin kurssi oli 21,30 euroa (20,80;

9,92), ylin 46,95 euroa (39,00; 23,50) ja

keskikurssi 31,85 euroa (29,61; 16,04).

Vuoden lopussa osakkeen päätöskurssi oli

45,55 euroa (35,80; 20,80).

Yhtiön markkina-arvo 31.12.2020 oli

369 402 939 euroa ilman yhtiön hallussa

olevia omia osakkeita (290 332 057;

167 847 888).

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n yhteenlas-

kettu osuus Marimekko Oyj:n osakkeista

ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan

17.8.2020, jolloin yhtiön omistusosuus laski

378 740 osakkeeseen eli 4,66 prosenttiin

Marimekko Oyj:n kokonaisosakemäärästä.

Myöhemmin elokuussa yhtiö luopui koko-

naan Marimekko Oyj:n omistuksesta.

Valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 val-

tuutti hallituksen päättämään enintään

0,90 euron osakekohtaisen osingon jaka-

misesta yhdessä tai useammassa erässä

myöhempänä ajankohtana. Tilikauden

jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti,

että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä

erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä on

22.2.2021 ja osingon maksupäivä 1.3.2021.

Yhtiökokous valtuutti myös halli-

tuksen päättämään enintään 100 000

oman osakkeen hankinnasta yhdessä tai

useammassa erässä käytettäväksi osana

yhtiön kannustinjärjestelmää tai muutoin

edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Määrä vastaa noin 1,2:ta prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista ehdotuksen tekohet-

kellä. Osakkeet hankittaisiin vapaaseen

omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin

hankinnat vähentäisivät yhtiön jako-

kelpoista omaa pääomaa. Yhtiön omat

osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osak-

keenomistajien omistamien osakkeiden

suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n julkisessa

kaupankäynnissä hankintahetken markki-

nahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen

ja määräysten mukaisesti. Valtuutusta ei

käytetty vuonna 2020. Valtuutus on voi-

massa 8.10.2021 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituk-

sen päättämään uusien osakkeiden anta-

misesta ja yhtiön hallussa olevien omien

osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai

useammassa erässä. Hallitus voi päättää

antaa tai luovuttaa yhteensä enintään

120 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa

osaketta, mikä vastaa noin 1,5:tä prosent-

tia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen

tekohetkellä. Hallitus voi päättää osake-

annista suunnatusti eli osakkeenomista-

jien etuoikeudesta poiketen, jos siihen on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakeanti voi olla maksullinen tai mak-

suton. Uusien osakkeiden merkintähinta

ja yhtiön omista osakkeista maksettava

määrä merkittäisiin sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastoon. Hallitus voi

päättää kaikista muista osakeannin eh-

doista. Valtuutusta ei käytetty vuonna

2020. Valtuutus on voimassa 8.10.2021

asti.

Vuoden päättyessä hallituksella ei ollut

voimassa olevia valtuutuksia optio- tai

vaihtovelkakirjalainoihin.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2020 henkilöstöä oli kokoaikaisiksi

muutettuna keskimäärin 434 (442; 433) ja

vuoden lopussa 422 (450; 445), joista 84

(98; 102) työskenteli ulkomailla. Henkilös-

tön palkat ja palkkiot olivat yhteensä

19 429 tuhatta euroa (21 186; 19 989).

Työntekijöiden lähtövaihtuvuus vuonna

2020 oli 11 prosenttia (8; 11).

Koronaviruspandemian voimistues-

sa eri markkinoilla Marimekko päätti

maaliskuussa sulkea väliaikaisesti kaikki

omat vähittäismyymälänsä Suomessa,

Skandinaviassa, Saksassa, Yhdysvalloissa

ja Australiassa. Käytyjen yhteistoimin-

taneuvottelujen ja eri maiden vastaa-

vien prosessien seurauksena lähes koko

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

vähittäiskaupan organisaatio lomautettiin

määräaikaisesti. Henkilöstöä Suomessa

ja muissa maissa on kutsuttu vaiheittain

takaisin töihin sitä mukaa kun omat myy-

mälät on avattu uudelleen tarkkoja tervey-

teen ja turvallisuuteen liittyviä paikallisia

rajoituksia ja suosituksia sekä varotoimia

noudattaen, mutta lomautukset jatkuvat

yhä osin.

Marimekko kertoi 8.10.2020 saaneensa

päätökseen elokuussa aloitetut yhteistoi-

mintaneuvottelut Suomessa ja vastaa-

vat prosessit Skandinavian, Pohjois-

Amerikan ja Australian organisaatioissa.

Neuvotteluiden ja vastaavien prosessien

tavoitteena oli uudelleenorganisoida ja

tehostaa yhtiön toimintoja vastaamaan

paremmin muoti- ja erikoiskaupan alan

koronaviruspandemian myötä entisestään

voimistuneisiin rakenteellisiin muutoksiin

ja vauhdittuneeseen rajuun murrokseen

kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Neuvot-

teluissa ja vastaavissa prosesseissa

käsiteltyjen asioiden pohjalta syntynyt

uusi organisaatio vahvistaa edelleen

Marimekon asiakaskeskeisyyttä ja moni-

kanavaisuutta digitalisoituvassa markki-

nassa. Suomessa toiminnan uudelleen-

järjestely ja tehostaminen johtivat 20

työsuhteen päättymiseen, ja 31 henkilölle

tarjottiin uutta tai merkittävästi muuttu-

nutta työnkuvaa. Organisaatiomuutoksen

vaikutukset heijastuivat myös yhtiön Skan-

dinavian, Pohjois-Amerikan ja Australian

organisaatioihin ja johtivat paikallisesti joi-

denkin tehtävien osalta uudelleenjärjeste-

lyihin. Uudelleenorganisoinnilla ja kustan-

nusrakenteen tehostamisella arvioidaan

saavutettavan yhteensä noin 1,3 miljoonan

euron vuosittainen säästö.

Lisää henkilöstöstä ja henkilöstön

kehittämisestä on kerrottu Marimekon

selvityksessä muista kuin taloudellisista

tiedoista sivuilla 67–77.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuuden johtaminen on Mari-

mekossa osa jokapäiväistä johtamista ja

toiminnan kehittämistä. Marimekon vas-

tuullisuusstrategian 2016–2020 keskeisiä

teemoja olivat kestävä ja ajaton design,

sidosryhmien ja henkilöstön osallistami-

nen, vastuullinen hankintaketju, resurssi-

tehokkuus sekä ympäristöstä ja henki-

löstöstä huolehtiminen. Vuonna 2020

Marimekossa tehtiin töitä muun muassa

vastuullisempien materiaalien osuuden

kasvattamiseksi tuotteissa sekä hiilidiok-

sidi- ja muiden päästöjen vähentämiseksi.

Marimekko haluaa olla eturintamassa

kehittämässä jatkuvasti vastuullisempia

tuotteita ja toimintatapoja ja nosti siksi

joulukuussa julkaistussa vastuullisuusstra-

tegiassaan vuosille 2021–2025 tavoit-

teensa sekä omien toimintojensa että

koko arvoketjun osalta uudelle, entistä

selvästi kunnianhimoisemmalle tasolle.

Uusi vastuullisuusohjelma rakentuu kol-

melle pääperiaatteelle: ajaton design tuo

iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden

tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti positii-

vista muutosta oikeudenmukaisuuden ja

tasa-arvon avulla.

Yhtiöllä on yhteiset toimintaohjeet

(Code of Conduct), jotka määrittävät kaik-

kien työntekijöiden ja johdon tavan toimia.

Myös Marimekon toimittajakumppanei-

den on sitouduttava noudattamaan heille

laadittuja toimintaohjeita, jotka sisältävät

muun muassa kiellon lapsi- ja pakkotyövoi-

man käytöstä.

Selvitys muista kuin taloudellisista

tiedoista

Marimekko julkaisee selvityksen muista

kuin taloudellisista tiedoista vuodelta

2020 toimintakertomuksesta erillisenä.

Selvitys on luettavissa tämän julkaisun

sivuilta 67–77.

Laajemmin yhtiö kertoo vastuulli-

suustyöstään ja ympäristö-, terveys- ja

turvallisuusasioista kerran vuodessa

ilmestyvässä erillisessä vastuullisuus-

katsauksessa, joka on luettavissa yhtiön

kotisivuilla company.marimekko.com koh-

dassa Vastuullisuus/Vastuullisuuskatsaus.

Seuraava katsaus ilmestyy kesällä 2021.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehitys-

kustannukset liittyvät mallistosuunnitte-

luun ja uusia, vastuullisempia materiaaleja

ja valmistustapoja koskeviin yhteistöi-

hin. Suunnittelukustannukset kirjataan

kuluihin.

HALLINTO

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosit-

tain Marimekko Oyj:n hallituksen, johon

yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 4–7 var-

sinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi

kestää seuraavan varsinaisen yhtiöko-

kouksen loppuun. Hallitus valitsee keskuu-

destaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja vastuut mää-

räytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen

ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti.

Hallituksen tehtäviin kuuluvat kaikki

Marimekko-konsernin toiminnan kannalta

merkittävimmät asiat. Näitä ovat muun

muassa strategisten suuntaviivojen, bud-

jettien ja toimintasuunnitelmien vahvis-

taminen sekä merkittävistä yritysjärjes-

telyistä ja investoinneista päättäminen.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu halli-

tukselle eikä toimitusjohtajalle tavanomai-

sesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjär-

jestyksen muuttamista ja osakepääoman

korottamista koskevat päätökset tehdään

voimassa olevan osakeyhtiölain säännös-

ten perusteella.

Yhtiökokous valitsi 8.4.2020 yhtiön

hallitukseen seitsemän jäsentä. Hallituk-

sen jäseniksi valittiin uudelleen Rebekka

Bay, Elina Björklund, Arthur Engel, Mika

Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Helle

Priess ja Catharina Stackelberg-Ham-

marén. Rebekka Bay luopui hallituksen

jäsenyydestä 2.6.2020, kun hänet nimitet-

tiin yhtiön luovaksi johtajaksi. Hallituksen

puheenjohtajana toimii Mika Ihamuotila ja

varapuheenjohtajana Elina Björklund.

Hallitus nimitti keskuudestaan tar-

kastus- ja palkitsemisvaliokunnan, jonka

puheenjohtajaksi valittiin Elina Björklund ja

jäseniksi Mikko-Heikki Inkeroinen ja Catha-

rina Stackelberg-Hammarén. Tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat yh-

tiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomis-

tajista riippumattomia.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen

jäsenille maksetaan vuosipalkkiota

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

seuraavasti: puheenjohtajalle 48 000 eu-

roa, varapuheenjohtajalle 35 000 euroa ja

muille jäsenille 26 000 euroa. Lisäksi pää-

tettiin, että valiokuntatyöstä suoritetaan

valiokuntaan valittaville henkilöille erillinen

kokouskohtainen palkkio seuraavanlai-

sesti: puheenjohtajalle 2 000 euroa ja

jäsenille 1 000 euroa. Vuosipalkkiosta

noin 40 prosenttia maksetaan yhtiöko-

kouksen päätöksen mukaisesti markki-

noilta hankittavina Marimekko Oyj:n osak-

keina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous

päätti, että palkkio maksetaan kokonaan

rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on

yhtiökokouspäivänä 8.4.2020 hallus-

saan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön

osakkeita.

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohta-

jan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta

ja muusta palkitsemisesta tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunnan valmisteleman

ehdotuksen pohjalta. Toimitusjohtajan

tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa.

Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana toimii

Tiina Alahuhta-Kasko.

Yhtiön johdossa tapahtui vuoden 2020

aikana seuraavat muutokset. Rebekka Bay

nimitettiin Marimekon luovaksi johtajaksi

ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen

ja Sanna-Kaisa Niikko markkinointijohta-

jaksi ja johtoryhmän jäseneksi 8.10.2020

alkaen. Dan Trapp aloitti Marimekon

myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä

2.11.2020. Myyntijohtaja ja johtoryhmän jä-

sen Morten Israelsen lopetti tehtävässään

16.10.2020.

Marimekko-konsernin johtoryhmän

muodostivat vuoden 2020 lopussa Tiina

Alahuhta-Kasko puheenjohtajana sekä

jäseninä Elina Anckar (talousjohtaja),

Rebekka Bay (luova johtaja), Tina Broman

(hankinta- ja tuotejohtaja), Kari Härkönen

(digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava

johtaja), Sanna-Kaisa Niikko (markkinoin-

tijohtaja), Tanya Strohmayer (henkilöstö-

johtaja), Dan Trapp (myyntijohtaja) ja Riika

Wikberg (liiketoiminnan kehityksestä ja

transformaatiosta vastaava johtaja).

Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön

tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö

KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintar-

kastajanaan KHT Virpi Halonen. Tilin-

tarkastajalle päätettiin maksaa palkkio

yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

vuodelta 2020 annetaan toimintakerto-

muksesta erillisenä. Selvitys on luetta-

vissa tämän julkaisun sivuilta 79–85.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Osinko vuodelta 2019

Tilikauden jälkeen hallitus käytti yhtiöko-

koukselta 8.4.2020 saamaansa valtuu-

tusta ja päätti, että vuodelta 2019 makse-

taan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa

osakkeelta. Osinko maksetaan osak-

keenomistajalle, joka on osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 22.2.2021 merkittynä

Euroclear Finland Oy:n Marimekko Oyj:n

hallituksen lukuun pitämään yhtiön osa-

kasluetteloon. Osingon maksupäivä on

1.3.2021.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Maailmantalouden yleiseen kehitykseen

liittyvät epävarmuustekijät vaikuttavat

vähittäiskauppaan ja kuluttajien luotta-

mukseen kaikilla yhtiön markkina-alueilla.

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljännek-

sellä nopeasti kaikkialle maailmaan levin-

nyt koronaviruspandemia on globaalille

muotialalle ja erikoiskaupalle pahin kriisi

vuosikymmeniin. Pandemia vaikuttaa

maailmantalouden kehitykseen monin

tavoin ja on nostanut talouden epävar-

muuden aivan uudelle tasolle. Koronavi-

ruspandemialla ja muilla poikkeustilanteilla

voi erityisesti pitkittyessään olla merkittä-

viä vaikutuksia Marimekon myyntiin, kan-

nattavuuteen, kassavirtaan ja yhtiön arvo-

ketjun toimintavarmuuteen. Niillä voi olla

lyhyen aikavälin lisäksi myös pitkän aikavä-

lin vaikutuksia kuluttajien mieltymyksiin,

ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan.

Muutokset näissä etenkin Suomessa ja

Japanissa, jotka ovat yhtiön merkittävim-

mät yksittäiset toimintamaat, ovat huo-

mattavia strategisia riskejä yhtiölle.

Talouden taantuma ja työttömyyden

kasvu voivat vaikuttaa yhtiön myyn-

tinäkymiin ja kuluttajien hintaherkkyyden

lisääntymiseen.

Muita strategisia riskejä ovat yhtiön

designin, tuotevalikoiman ja tuotteiden

jakelun ja hinnoittelun muutoksiin liittyvät

riskit. Viime vuosina nopeutunut vähit-

täiskaupan digitalisoituminen vauhdit-

tuu entisestään koronaviruspandemian

seurauksena, mikä voi vaikuttaa yhtiön

jakelukanavaratkaisuihin, -painotuksiin,

myyntiin ja kannattavuuteen sekä luoda

uusia ansaintamalleja. Monikanavaisuu-

den merkitys vähittäiskaupassa korostuu.

Kansainvälinen verkkokauppa lisää kulut-

tajille tarjolla olevia vaihtoehtoja ja suurien

verkkokauppatoimijoiden merkitystä.

Lisäksi koronaviruspandemia on kärjistä-

nyt monien muotitoimialan perinteisten

tukkuasiakkaiden, kuten tavaratalojen ja

monimerkkimyymälöiden, taloudellisia

vaikeuksia, millä saattaa olla vaikutusta

Marimekon liiketoimintaan ja jakelukana-

vapainotuksiin. Kilpailukyvyn ylläpitäminen

nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation

mullistamassa toimintaympäristössä

edellyttää ketteryyttä, tehokkuutta, jous-

tavuutta ja jatkuvaa toimintojen uudelleen-

arviointia. Myös yhtiön kyvyllä suunnitella,

kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien

odotuksia vastaavia tuotteita ja samanai-

kaisesti varmistaa tuotannon, hankinnan ja

logistiikan tehokkuus, reagointinopeus ja

vastuullisuus on vaikutusta yhtiön myyn-

tiin ja kannattavuuteen.

Yhtiön kasvu pidemmällä aikavälillä

perustuu pääasiassa monikanavaiseen

vähittäiskauppaan: verkkomyynnin kas-

vattamiseen, partnerivetoiseen Aasian-

vähittäiskauppaan sekä olemassa olevien

myymälöiden neliömyynnin parantami-

seen yhtiön päämarkkina-alueilla. Aasian-

Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi

suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli

yhtiön kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Merkittäviin kumppanivalintoihin sekä

partneri- ja muihin yhteistyösopimuksiin

liittyy huomattavia riskejä. Yhtiön kansain-

välistyessä ja brändin kiinnostavuuden

kasvaessa harmaavientiin liittyvät riskit

ovat lisääntyneet, ja sillä voi olla vaiku-

tusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Myös myymälöiden vuokrasopimuksiin

Suomessa ja ulkomailla sisältyy riskejä.

Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen

rooli yhtiön menestyksessä, ja yhtiön ky-

vyllä hallinnoida ja suojella näitä oikeuk-

sia voi olla vaikutusta yhtiön arvoon ja

maineeseen. Aineettomien oikeuksien

hallintaan liittyvät myös keskeisesti free-

lancesuunnittelijoiden kanssa solmitut

yhteistyösopimukset ja sopimusten

perusteella maksettavat palkkiot. Yhtiön

kansainvälistyessä riskit sen aineettomiin

oikeuksiin kohdistuvista loukkauksista

voivat lisääntyä.

Yhtiön operatiivisista riskeistä koros-

tuvat kansainvälistymiseen, digitalisaa-

tioon, vastuullisuuteen sekä hankinta- ja

logistiikkaketjuun liittyvät riskit. Koska

Marimekko on pieni yhtiö, myös avainhen-

kilöriskit voivat olla merkittäviä. Korona-

viruspandemia lisää operatiivisia riskejä

erityisesti asiakkaiden ja henkilöstön

terveydestä ja turvallisuudesta huoleh-

timisessa, tuotannossa, hankinta- ja

logistiikkaketjun toimintavarmuudessa ja

tehokkuudessa, varaston ja tavaravirtojen

hallinnassa sekä tietoturvassa ja tietojär-

jestelmien toimivuudessa verkkokaupan

merkityksen korostuessa entisestään.

Alalle tyypillinen varhainen sitoutuminen

tuotetilauksiin alihankkijoilta heikentää

yhtiön mahdollisuuksia reagoida kysynnän

nopeisiin vaihteluihin erityisesti poikkeus-

tilanteissa. Esimerkiksi nopea kysynnän

kasvu voi aiheuttaa haasteita tuotteiden

saatavuudessa.

Myös normaalioloissa tietojärjestel-

mien toimintavarmuuteen, luotettavuuteen

ja yhteensopivuuteen liittyy riskejä. Digi-

talisaation myötä myös erilaiset tietotur-

variskit ja henkilötietojen suojaamiseen

liittyvät riskit ovat kasvaneet. Palvelunes-

tohyökkäykset, häiriöt tietoliikenteessä

tai esimerkiksi yhtiön omassa verkko-

kaupassa voivat haitata liiketoimintaa tai

aiheuttaa myynninmenetystä. Tietovuodot

voivat aiheuttaa vahingonkorvausvaati-

muksia ja maineriskejä.

Marimekon hankintaketjuun liittyvät

operatiiviset riskit koskevat erityisesti

hankinta- ja logistiikkaprosesseja ja niiden

joustavuutta ja tehokkuutta sekä muu-

toksia raaka-aineiden hinnoissa ja muissa

hankintahinnoissa. Tuotteiden jakelun

laajentuessa ja toiminnan monipuolis-

tuessa myös varastojen hallintaan liittyvät

riskit kasvavat. Näitä riskejä voivat kas-

vattaa myös merkittävät kertaluonteiset

kampanjat. Vastuullisuuden kehittämisen

merkitys kilpailukyvylle kasvaa toimialalla,

mikä voi vaikuttaa yhtiön myyntiin ja kan-

nattavuuteen. Yhtiö käyttää tuotteidensa

valmistukseen pääasiassa alihankkijoita.

Valmistukseen liittyvistä vastuullisuus-

kysymyksistä erityisesti hankintaketjua

koskevilla sosiaalisilla näkökohdilla (muun

muassa ihmisoikeudet, työolot ja palk-

kaus) ja ympäristönäkökohdilla (esimer-

kiksi tuotantomenetelmät sekä käytetyt

raaka-aineet ja kemikaalit) sekä niistä

avoimesti viestimisellä on kasvava merki-

tys asiakkaille. Nämä vastuullisuuskysy-

mykset koskevat sekä Marimekon omaa

tuotantoa ja hankintaa että lisensoituja

tuotteita. Vastuullisten toimintatapojen

noudattaminen on tärkeää asiakkaiden

luottamuksen säilymisen kannalta; mah-

dollisiin epäonnistumisiin tai virheisiin

tällä saralla liittyy maineriskejä. Tavaratoi-

mitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden

laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa.

Tuoteturvallisuudesta huolehtimalla sekä

jatkuvalla laadunvalvonnalla ja vastuulli-

suustyöllä ehkäistään liiketoiminnallisia ja

maineriskejä.

Ilmastonmuutoksen myötä erilais-

ten sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja

hirmumyrskyjen, odotetaan lisääntyvän.

Marimekolla on myymälöitä alueilla, joilla

tällaisia ääri-ilmiöitä voi esiintyä, ja mikäli

ne aiheuttavat vahinkoja myymälöille tai

hetkellisiä muutoksia kuluttajien ostokäyt-

täytymisessä, saattaa siitä seurata myyn-

ninmenetystä sekä kustannuksia. Ääri-

ilmiöt voivat vaikuttaa myös tuotteiden

saatavuuteen, jos niistä koituu vahinkoja

yhtiön toimittajakumppaneiden tehtaille.

Lisäksi ilmastonmuutoksesta tai sään

ääri-ilmiöistä johtuva kuivuus, maaperän

köyhtyminen tai muut muutokset kasvu-

olosuhteissa voivat vaikuttaa Marimekon

käytetyimmän raaka-aineen, puuvillan,

saatavuuteen ja hintaan.

Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin

rakenteeseen, tuotannontekijöiden hinta-

kehitykseen, kustannusrakenteen muutok-

seen, valuuttakurssimuutoksiin (erityisesti

Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja

Australian dollari), verotukseen ja asiak-

kaiden maksuvalmiuteen liittyvillä riskeillä

voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen

tilaan. Koronaviruspandemia on lisännyt

merkittävästi asiakkaiden maksuvalmiu-

teen liittyviä riskejä.

MARKKINANÄKYMÄT JA

KASVUTAVOITTEET 2021

Koronaviruspandemia on globaalille muo-

tialalle ja erikoiskaupalle pahin kriisi vuosi-

kymmeniin ja koskettaa toimialaa voimak-

kaasti myös vuonna 2021. Se on nostanut

maailmantalouden epävarmuuden aivan

uudelle tasolle ja muokkaa kuluttajien

ostokäyttäytymistä. Poikkeustilanne voi

vaikuttaa Marimekon myyntiin, kannatta-

vuuteen ja kassavirtaan. Lisäksi globaalilla

kriisillä voi olla vaikutuksia yhtiön arvoket-

jun toimintavarmuuteen. Pandemian kesto,

uudet tartunta-aallot ja virusmuunnokset

sekä eri maiden tapa hoitaa kriisiä vaikut-

tavat talouden taantuman syvyyteen eri

markkinoilla.

Marimekolle tärkeä kotimarkkina

Suomi edustaa perinteisesti noin puolta

yhtiön liikevaihdosta. Myynnin Suomessa

odotetaan kasvavan edellisvuodesta.

Vuoden 2021 tukkumyyntiin Suomessa

vaikuttavat positiivisesti kertaluonteiset

kampanjatoimitukset, joiden kokonaisar-

von arvioidaan olevan edellisvuotta mer-

kittävästi suurempi. Toimitukset painottu-

vat voimakkaasti toiselle vuosipuoliskolle.

Aasian-Tyynenmeren alue on Mari-

mekon toiseksi suurin markkina, ja sillä

on tärkeä rooli yhtiön kansainvälisessä

kasvussa. Japani on Marimekolle selvästi

merkittävin maa tällä alueella, ja siellä on

jo varsin kattava Marimekko-myymälöiden

verkosto. Muiden Aasian maiden yhteen-

laskettu osuus yhtiön liikevaihdosta on

vielä selvästi pienempi, mutta toiminta

näissä maissa kasvaa koko ajan. Kaikki

Marimekko-myymälät Aasiassa ovat part-

neriomisteisia. Liikevaihdon Aasian-Tyy-

nenmeren alueella odotetaan kasvavan

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

edellisvuodesta. Vuonna 2021 tavoitteena

on avata arviolta 5–10 uutta Marimekko-

myymälää ja -shop-in-shopia, ja valta-

osa suunnitelluista avauksista sijoittuu

Aasiaan.

Marimekon kasvun veturina on sekä

yhtiön oma että Aasian-partnereiden

monikanavainen Marimekko-vähittäis-

myynti. Vuonna 2021 myös kotimaan

tukkumyynnin kertaluonteisilla kampanja-

toimituksilla arvioidaan olevan merkittävä

vaikutus yhtiön kasvuun, ja ne voivat nos-

taa Marimekon varastoriskejä. Koronavi-

rustilanteen kehittyminen ja mahdollisesti

tiukentuvat rajoitukset eri markkina-alueil-

la sekä myymälöiden asiakasmäärien

muutokset vaikuttavat sekä vähittäis- että

tukkumyynnin näkymiin, myös kertaluon-

teisten kampanjoiden osalta. Pandemian

aiheuttamat nopeat kysynnän vaihtelut

voivat vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden

saatavuuteen ja sitä kautta liikevaihtoon.

Liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttaa olen-

naisesti myös jakelukeskusten ja logistii-

kan toimintavarmuuden ja tehokkuuden

säilyminen poikkeustilanteessa. Mari-

mekko jatkaa toimenpiteitä harmaaviennin

kontrolloimiseksi, millä on selvästi heiken-

tävä vaikutus yhtiön myyntiin ja tulokseen

vuonna 2021. Lisenssituottojen arvioidaan

olevan edellisvuotta alemmat.

Marimekko suunnittelee vauhditta-

vansa kansainvälistä kasvua vuonna 2021

ja panostavansa erityisesti digitaaliseen

liiketoimintaan, saumattomaan monikana-

vaiseen asiakaskokemukseen, vastuulli-

suuteen ja bränditunnettuuteen. Kiinteiden

kulujen odotetaan nousevan edellisvuo-

desta. Vuonna 2020 kiinteitä kuluja vä-

hensivät osin tilapäiset kustannussäästöt

sekä koronaviruspandemian negatiivisten

liiketoimintavaikutusten pienentämiseen

eri maissa myönnetyt tuet. Markkinointi-

kustannuksien odotetaan kasvavan (2020:

5,3 miljoonaa euroa). Myös kokonaisinves-

tointien arvioidaan nousevan (2020: 2,1

miljoonaa euroa). Pääosa investoinneista

kohdistuu tietojärjestelmiin digitaalisen

liiketoiminnan vahvistamiseksi. Johtoryh-

mälle suunnatun pitkäaikaisen osakepe-

rusteisen kannustinjärjestelmän laskennal-

liset vaikutukset riippuvat yhtiön osakkeen

kurssikehityksestä vuoden aikana.

Koronaviruspandemian aiheuttama

epävakaus jatkuu. Marimekko seuraa

tarkasti pandemiatilanteen kehittymistä

kullakin markkina-alueella ja sopeuttaa

toimintaansa ja suunnitelmiaan tilanteen

mukaan.

Marimekon liiketoiminnan kausiluontei-

suudesta johtuen liikevaihto- ja tulosker-

tymä painottuu tilikauden kahdelle viimei-

selle neljännekselle.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS

VUODEKSI 2021

Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioi-

daan vuonna 2021 kasvavan edellisvuo-

desta. Vertailukelpoisen liikevoittomargi-

naalin arvioidaan olevan suunnilleen pitkän

aikavälin tavoitteen eli noin 15 prosentin

tasolla.

Koronaviruspandemian aiheuttama

epävakaus Marimekon markkinoilla kuiten-

kin jatkuu, ja liikevaihdon ja tuloksen ke-

hitykseen liittyy näin merkittäviä epävar-

muustekijöitä. Näitä epävarmuustekijöitä

on kuvattu kohdassa Merkittävimmät riskit

ja epävarmuustekijät.

HALLITUKSEN EHDOTUS

VOITONJAOKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat

38 649 093,87 euroa; tilikauden voitto oli

15 934 625,49 euroa. Marimekon hallitus

ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous

14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättä-

mään enintään 1,00 euron osakekohtaisen

osingon jakamisesta yhdessä tai useam-

massa erässä myöhempänä ajankohtana.

Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsi-

naiseen yhtiökokoukseen asti.

Hallituksen ehdotuksen taustalla on

koronaviruspandemiasta johtuva yleisen

taloudellisen tilanteen epävarmuus. Yhtiö

julkistaa hallituksen mahdollisen osin-

gonjakopäätöksen erikseen ja vahvistaa

samassa yhteydessä asiaankuuluvat täs-

mäytys- ja maksupäivät.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous

on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona

14.4.2021 klo 14.00.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj

Hallitus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2020 2019 2018

Liikevaihto, 1 000 euroa 123 568 125 419 111 879

Liikevaihdon muutos, % -1,0 12,1 9,3

Liikevoitto, 1 000 euroa 19 345 17 117 17 721

% liikevaihdosta 15,7 13,6 15,8

Vertailukelpoinen liikevoitto, 1 000 euroa 20 173 17 117 12 199

% liikevaihdosta 16,3 13,6 10,9

Rahoitustuotot, 1 000 euroa 592 462 178

Rahoituskulut, 1 000 euroa -2 375 -1 429 -346

Tulos ennen veroja, 1 000 euroa 17 562 16 151 17 552

% liikevaihdosta 14,2 12,9 15,7

Verot, 1 000 euroa 3 798 3 133 3 855

Tilikauden tulos, 1 000 euroa 13 765 13 018 13 698

Taseen loppusumma, 1 000 euroa 114 830 96 884 57 114

Nettokäyttöpääoma, 1 000 euroa 7 869 9 285 12 328

Korolliset velat, 1 000 euroa 37 879 36 404 408

Oma pääoma, 1 000 euroa 52 781 38 925 40 005

Nettovelka/käyttökate -0,10 0,35 -

Oman pääoman tuotto (ROE), % 30,0 33,0 38,8

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 22,5 17,9 47,6

Omavaraisuusaste, % 46,6 40,2 70,0

Nettovelkaantumisaste (gearing), % -6,0 27,0 -56,9

Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 2 143 2 594 1 280

% liikevaihdosta 1,7 2,1 1,1

Henkilöstön palkat ja palkkiot, 1 000 euroa 19 429 21 186 19 989

Henkilöstön määrä keskimäärin 434 442 433

Henkilöstön määrä tilikauden lopussa 422 450 445

IFRS 16:n käyttöönotto 1.1.2019 on vaikuttanut

tunnuslukujen vertailukelpoisuuteen.

Oman pääoman tuotto (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

2018

38,8

33,0

30,0

2019 2020

2018

47,6

17,9

22,5

2019 2020

% %

20 KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Osakekohtaiset tunnusluvut

2020 2019 2018

Tulos/osake (EPS), euroa 1,70 1,61 1,70

Oma pääoma / osake, euroa 6,51 4,80 4,96

Osinko/osake, euroa 1,00¹ 0,90² 1,85³

Osinko/tulos, % 58,8¹ 55,9² 108,8³

Efektiivinen osinkotuotto, % 2,2¹ 2,5² 8,9³

P/E-luku 26,8 22,2 12,2

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin, kpl 8 109 834 8 100 246 8 080 095

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, kpl 8 109 834 8 109 834 8 069 610

¹ Hallituksen ehdotus 18.2.2021: Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021

valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä

tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen

yhtiökokoukseen.

² Yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen

osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Vuonna 2020

ei maksettu osinkoa. Tilikauden 2020 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta

2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

³ Varsinainen osinko 0,60 euroa + lisäosinko 1,25 euroa osakkeelta.

Tulos/osake Osinko/osake

Efektiivinen osinkotuotto

P/E-luku

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2018

1,70

1,61

1,70

2019 2020

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2018

1,00

0,90

2019

2020

1,25

0,60

2018³

8,9

2,5

2,2

2019² 2020¹

2018

12,2

22,2

26,8

2019 2020

Euroa Euroa %

VERTAILUKELPOINEN

KÄYTTÖKATE (EBITDA), EUROA Liiketulos – poistot – arvonalentumiset – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS, EUROA Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa

VERTAILUKELPOINEN

Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa

x 100

LIIKETULOSMARGINAALI, %

Liikevaihto

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE), % (Voitto ennen veroja – tuloverot) rullaava 12 kk

x 100

Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana)

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI), % (Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut ) rullaava 12 kk

x 100

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin tilikauden aikana)

OMAVARAISUUSASTE, % Oma pääoma

x 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot

TULOS/OSAKE (EPS), EUROA Voitto ennen veroja – tuloverot

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä

OMA PÄÄOMA/OSAKE, EUROA Oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSINKO/OSAKE, EUROA Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSINKO/TULOS, % Osinko/osake

x 100

Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, % Osinko/osake

x 100

Oikaistu pörssikurssi 31.12.

HINTA/VOITTO-SUHDE, P/E Oikaistu pörssikurssi 31.12.

Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA, EUROA Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + tilikauden

verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset – verovelat – lyhytaikaiset varaukset

– ostovelat ja muut velat

KOROLLISET NETTOVELAT, EUROA Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset lainasaamiset

NETTOVELKAANTUMISASTE (gearing), % Korolliset nettovelat

x 100

Oma pääoma

NETTOVELKA/KÄYTTÖKATE Korolliset nettovelat

Vertailukelpoinen rullaava 12 kk käyttökate

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osake

Marimekko Oyj:n osake noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä

kulutushyödykkeet. Marimekko Oyj listau-

tui Helsingin Pörssin I-listalle maaliskuussa

1999 ja päälistalle 27.12.2002.

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osak-

keilla on yhtäläinen äänioikeus. Yhtiön

osakkeet ovat kuuluneet arvo-osuusjärjes-

telmään 17.2.1999 alkaen.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Marimekko Oyj:n kaupparekisteriin mer-

kitty täysin maksettu osakepääoma oli

vuoden 2020 lopussa 8 040 000 euroa

ja osakkeiden lukumäärä 8 129 834

kappaletta.

Valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 val-

tuutti hallituksen päättämään enintään

0,90 euron osakekohtaisen osingon jaka-

misesta yhdessä tai useammassa erässä

myöhempänä ajankohtana. Tilikauden

jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti,

että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä

erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous valtuutti myös hallituksen

päättämään enintään 100 000 oman osak-

keen hankinnasta yhdessä tai useam-

massa erässä käytettäväksi osana yh-

tiön kannustinjärjestelmää tai muutoin

edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Määrä vastaa noin 1,2:ta prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista ehdotuksen tekohet-

kellä. Osakkeet hankittaisiin vapaaseen

omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin

hankinnat vähentäisivät yhtiön jako-

kelpoista omaa pääomaa. Yhtiön omat

osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osak-

keenomistajien omistamien osakkeiden

suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n julkisessa

kaupankäynnissä hankintahetken markki-

nahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen

ja määräysten mukaisesti. Valtuutusta ei

käytetty vuonna 2020. Valtuutus on voi-

massa 8.10.2021 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituk-

sen päättämään uusien osakkeiden anta-

misesta ja yhtiön hallussa olevien omien

osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai

useammassa erässä. Hallitus voi päättää

antaa tai luovuttaa yhteensä enintään

120 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa

osaketta, mikä vastaa noin 1,5:tä prosent-

tia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen

tekohetkellä. Hallitus voi päättää osake-

annista suunnatusti eli osakkeenomista-

jien etuoikeudesta poiketen, jos siihen on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakeanti voi olla maksullinen tai mak-

suton. Uusien osakkeiden merkintähinta

ja yhtiön omista osakkeista maksettava

määrä merkittäisiin sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastoon. Hallitus voi

päättää kaikista muista osakeannin eh-

doista. Valtuutusta ei käytetty vuonna

2020. Valtuutus on voimassa 8.10.2021

asti.

Vuoden 2020 päättyessä hallituksella

ei ollut voimassa olevia valtuutuksia optio-

tai vaihtovelkakirjalainoihin.

Osakkeisiin liittyvät sopimukset

Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tiedossa

ole yhtiön osakkeita koskevia osakasso-

pimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi

sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan

käytöstä.

Osingonjakopolitiikka

Marimekon tavoitteena on maksaa osin-

koa säännöllisesti joka vuosi. Maksettavat

osingot sekä niiden suuruus ja maksu-

ajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta,

taloudellisesta asemasta, omavaraisuus-

asteesta, käyttöpääoman tarpeesta ja

muista tekijöistä. Marimekko pyrkii nou-

dattamaan vakaata ja aktiivista osinko-

politiikkaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa

Osake ja

osakkeenomistajat

yhtiön tuloksen kehitystä. Tavoitteena on

jakaa vuosittain osinkoina vähintään puo-

let osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko vuodelta 2019

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 val-

tuutti hallituksen päättämään enintään

0,90 euron osakekohtaisen osingon jaka-

misesta yhdessä tai useammassa erässä

myöhempänä ajankohtana. Tilikauden

jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti,

että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä

erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä on

22.2.2021 ja osingon maksupäivä 1.3.2021.

Ehdotus vuodelta 2020 maksettavaksi

osingoksi

Marimekon hallitus ehdottaa, että varsi-

nainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi

hallituksen päättämään enintään 1,00

euron osakekohtaisen osingon jakami-

sesta yhdessä tai useammassa erässä

myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi

voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiö-

kokoukseen asti.

Hallituksen ehdotuksen taustalla on

koronaviruspandemiasta johtuva yleisen

taloudellisen tilanteen epävarmuus. Yhtiö

julkistaa hallituksen mahdollisen osin-

gonjakopäätöksen erikseen ja vahvistaa

samassa yhteydessä asiaankuuluvat täs-

mäytys- ja maksupäivät.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2020 lopussa Marimekko Oyj:llä

oli arvo-osuusrekisterin mukaan 18 411

osakkeenomistajaa (11 511). Osakkeista

13,7 prosenttia oli hallintarekisteröityjen

ja ulkomaisten omistajien omistuksessa

(11,6).

Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hal-

lussaan 20 000 omaa osaketta. Näiden

omien osakkeiden osuus yhtiön osakkei-

den lukumäärästä oli 0,25 prosenttia.

Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2020

Osakkeita ja ääniä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

1. PowerBank Ventures Oy (Mika Ihamuotila) 1 017 700 12,52

2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 395 419 4,86

3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 385 920 4,75

4. Ehrnrooth Anna Sophia 340 377 4,19

5. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 270 000 3,32

6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 199 885 2,46

7. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 160 117 1,97

8. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka 115 185 1,42

9. Oy Talcom Ab 101 000 1,24

10. Oy Etra Invest Ab 100 000 1,23

Yhteensä 3 085 603 37,95

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 1 115 322 13,72

Muut 3 928 909 48,33

Yhteensä 8 129 834 100,00

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suoraan tai välillisesti omistamat Marimekon osakkeet 31.12.2020

Osakkeita ja ääniä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

Mika Ihamuotila 1 017 700 12,52

Elina Björklund 12 382 0,15

Arthur Engel 13 862 0,17

Mikko-Heikki Inkeroinen 4 790 0,06

Helle Priess 2 304 0,03

Catharina Stackelberg-Hammarén 5 057 0,06

Tiina Alahuhta-Kasko 28 830 0,35

Elina Anckar 1 190 0,01

Rebekka Bay 2 304 0,03

Tina Broman 160 0,00

Kari Härkönen 500 0,01

Sanna-Kaisa Niikko 50 0,00

Tanya Strohmayer 724 0,01

Dan Trapp - -

Riika Wikberg 270 0,00

Yhteensä 1 090 123 13,41

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei

voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.

Kuukausittain päivittyvät tiedot

suurimmista osakkeenomistajista

löytyvät yhtiön verkkosivuilta

company.marimekko.com kohdasta

Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat.

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n yhteenlas-

kettu osuus Marimekko Oyj:n osakkeista

ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan

17.8.2020, jolloin yhtiön omistusosuus laski

378 740 osakkeeseen eli 4,66 prosenttiin

Marimekko Oyj:n kokonaisosakemäärästä.

Myöhemmin elokuussa 2020 yhtiö luopui

kokonaan Marimekko Oyj:n omistuksesta.

Johdon omistus

Tilikauden päättyessä Marimekon hallituk-

sen ja johtoryhmän jäsenten suorassa tai

välillisessä omistuksessa oli 1 090 123 osa-

ketta eli 13,41 prosenttia yhtiön osakkei-

den lukumäärästä ja niiden edustamasta

äänivallasta.

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2020

Osuus osakkeista

Osakkeita, kpl Omistajien lukumäärä % Osakkeita ja ääniä, kpl ja äänistä, %

1–100 14 185 77,05 439 980 5,41

101–1 000 3 709 20,15 1 190 700 14,65

1 001–10 000 461 2,50 1 181 486 14,53

10 001–100 000 45 0,24 1 298 277 15,97

100 001–500 000 9 0,05 2 180 935 26,83

500 001– 2 0,01 1 838 456 22,61

Yhteensä 18 411 100,00 8 129 834 100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2020

Omistaja Osakkeita ja ääniä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

Kotitaloudet 3 278 428 40,33

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 041 999 12,82

Yritykset ja asuntoyhteisöt 1 686 975 20,75

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 64 230 0,79

Julkisyhteisöt 942 880 11,60

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 1 115 322 13,72

Yhteensä 8 129 834 100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2020

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,79 %

Hallintarekisteröidyt ja

ulkomaiset omistajat 13,72 %

Julkisyhteisöt 11,60 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12,82 %

Kotitaloudet 40,33 %

Yritykset ja asuntoyhteisöt 20,75 %

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeen kurssikehitys

(Euroa) 2020 2019 2018

Alin kurssi 21,30 20,80 9,92

Ylin kurssi 46,95 39,00 23,50

Keskikurssi 31,85 29,61 16,04

Päätöskurssi (31.12.) 45,55 35,80 20,80

Osakkeen perustiedot

Pörssi: Nasdaq Helsinki Oy

Kaupankäyntitunnus: MEKKO

ISIN-koodi: FI0009007660

Lista: Pohjoismainen lista

Toimiala: Kulutushyödykkeet

Listautumispäivä: I-lista 12.3.1999, päälista 27.12.2002

Osakkeen kurssikehitys

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Markkina-arvo tilikauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Marimekon osake

Nasdaq Helsinki PI

Kaupankäyntivolyymi

Euroa

1 000 kpl

200

300

400

500

100

2016

2017

2018 2019

2020

Osakkeiden vaihto ja markkina-arvo

2020 2019 2018

Osakevaihto, kpl 3 344 494 2 137 688 1 455 424

Osakevaihto, % 41,1 26,3 18,0

Markkina-arvo, euroa¹ 369 402 939 290 332 057 167 847 888

KONSERNIN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKEVAIHTO

1. 123 568 125 419

Liiketoiminnan muut tuotot 2. 341 616

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -361 444

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 3. -48 237 -45 391

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4. -25 334 -27 780

Poistot ja arvonalentumiset 5. -12 556 -12 543

Liiketoiminnan muut kulut 6. -18 076 -23 647

LIIKEVOITTO 19 345 17 117

Rahoitustuotot 7. 592 462

Rahoituskulut 8. -2 375 -1 429

-1 783 -966

TULOS ENNEN VEROJA 17 562 16 151

Tuloverot 9. -3 798 -3 133

TILIKAUDEN TULOS 13 765 13 018

Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 13 765 13 018

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton ja

laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 10. 1,70 1,61

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

Tilikauden tulos 13 765 13 018

Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi

Muuntoeron muutos 92 -17

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 13 857 13 001

Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 13 857 13 001

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätös,

IFRS

KONSERNITASE

(1 000 euroa) Liite 31.12.2020 31.12.2019

VARAT

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet 11.1 1 077 593

Aineelliset hyödykkeet 11.2 41 269 40 431

Muut rahoitusvarat 11.3, 17. 16 16

Laskennalliset verosaamiset 14. 860 515

43 222 41 555

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus 12.1 22 436 22 564

Myyntisaamiset ja muut saamiset 12.2 8 126 6 632

Rahavarat 17. 41 045 26 133

71 607 55 329

VARAT YHTEENSÄ 114 830 96 884

(1 000 euroa) Liite 31.12.2020 31.12.2019

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 13. 8 040 8 040

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 228 1 228

Omat osakkeet -315 -315

Muuntoerot 26 -66

Kertyneet voittovarat 43 802 30 037

Oma pääoma yhteensä 52 781 38 925

PITKÄAIKAISET VELAT

Vuokrasopimusvelat 15.1, 20. 26 996 25 950

Muut pitkäaikaiset velat 4. 1 476 1 644

28 472 27 594

LYHYTAIKAISET VELAT 16.

Ostovelat ja muut velat 22 160 17 796

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 534 2 115

Vuokrasopimusvelat 15.2, 20. 10 158 10 203

Rahoitusvelat 15.2, 20. 725 251

33 577 30 366

Velat yhteensä 62 048 57 960

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 114 830 96 884

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto 13 765 13 018

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 12 556 12 543

Rahoitustuotot ja -kulut 1 783 966

Verot 3 798 3 133

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 31 902 29 661

Käyttöpääoman muutos 3 310 2 887

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -1 591 -117

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 65 -450

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 4 836 3 454

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 35 212 32 548

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -1 463 -1 408

Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 78 404

Maksetut verot -5 740 -2 552

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 28 087 28 992

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 846 -1 569

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 846 -1 569

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lyhytaikaisten lainojen nostot 6 488 251

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 000 -

Henkilöstöanti - 726

Vuokrasopimusvelkojen maksut -10 729 -10 437

Maksetut osingot - -15 003

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -10 241 -24 463

Rahavarojen muutos 14 999 2 960

Rahavarat tilikauden alussa 26 133 23 174

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -87 -

Rahavarat tilikauden lopussa 41 045 26 133

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Sijoitetun vapaan Oma

oman pääoman Omat Kertyneet pääoma

(1 000 euroa) Osakepääoma rahasto osakkeet Muuntoerot voittovarat yhteensä

Oma pääoma 1.1.2019 8 040 502 -315 -49 31 827 40 005

Laaja tulos

Tilikauden tulos 13 018 13 018

Muuntoerot -17 -17

Tilikauden laaja tulos yhteensä -17 13 018 13 001

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako -15 003 -15 003

Henkilöstöanti 726 726

Osakeperusteiset liiketoimet, henkilöstöanti 195 195

Oma pääoma 31.12.2019 8 040 1 228 -315 -66 30 037 38 925

Oma pääoma 1.1.2020 8 040 1 228 -315 -66 30 037 38 925

Laaja tulos

Tilikauden tulos 13 765 13 765

Muuntoerot 92 92

Tilikauden laaja tulos yhteensä 92 13 765 13 857

Oma pääoma 31.12.2020 8 040 1 228 -315 26 43 802 52 781

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Marimekko Oyj on suomalainen vaate-

tus- ja tekstiilialan designyritys. Mari-

mekko Oyj tytäryhtiöineen muodostaa

konsernin, joka suunnittelee, valmistut-

taa, myy ja markkinoi vaatteita, laukkuja ja

asusteita sekä sisustustuotteita. Lisäksi

yritys valmistaa painokankaita omassa

kangaspainossaan.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka

on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite

on Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on

kalenterivuosi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on

saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta

company.marimekko.com sekä konser-

nin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta

Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Marimekko Oyj:n hallitus on hyväk-

synyt kokouksessaan 18.2.2021 tämän

tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osa-

keyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on

mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpää-

tös julkistamisen jälkeen pidettävässä yh-

tiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös

mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperusta

Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International

Financial Reporting Standards) mukai-

sesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on nou-

datettu 31.12.2020 voimassa olleita IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tul-

kintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002

säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja

ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin-

päätöksen liitetiedot ovat myös suomalai-

sen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjan-

pito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin

hankintamenoihin perustuen. Tilinpäätös-

tiedot esitetään tuhansina euroina.

Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kan-

sainvälisen tilinpäätöskäytännön mukai-

sesti yrityksen johto joutuu tekemään

tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletta-

muksia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja

olettamukset perustuvat johdon parhaa-

seen näkemykseen tilinpäätöshetkellä.

Nämä arviot ja olettamukset vaikutta-

vat taseen aineellisten ja aineettomien

hyödykkeiden arvoon ja tuloslaskelman

tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi

joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilin-

päätöksen laatimisperiaatteita valitaan

ja sovelletaan, sekä tekemään arvioita

esimerkiksi aineellisten ja aineettomien

hyödykkeiden poistoaikoihin ja mahdolli-

siin arvonalentumisiin, vuokrasopimusten

jatko-optioiden käyttämiseen tai päättä-

misoptioiden käyttämättä jättämiseen,

vaihto-omaisuuden arvostamiseen, tulo-

veroihin, laskennallisiin verosaamisiin ja

varauksiin liittyen. Toteumat voivat poiketa

näistä arvioista.

Konsolidointiperiaatteet

Marimekon konsernitilinpäätös perustuu

emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryh-

tiöiden erillistilinpäätöksiin.

Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yri-

tykset, joissa konsernilla on määräysvalta.

Konsernilla on määräysvalta yrityksessä

silloin, kun se olemalla osallisena siinä

altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on

oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja

pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyt-

tämällä yritystä koskevaa valtaansa sen

toiminnan ohjaamiseen.

Keskinäinen osakkeenomistus on

eliminoitu hankintamenetelmää käyttäen.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpää-

tökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä

lukien, jona konserni saa niihin määräys-

vallan tai perustaa yhtiön. Yhdistely lope-

tetaan, kun määräysvalta lakkaa. Sisäiset

liiketapahtumat, vaihto-omaisuuteen ja

käyttöomaisuuteen sisältyvä sisäinen

kate, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäi-

nen voitonjako on eliminoitu.

Ulkomaanrahamääräisten erien

muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudel-

lista asemaa koskevat luvut mitataan siinä

valuutassa, joka on kunkin yksikön pää-

asiallisen toimintaympäristön valuutta (ns.

toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on

esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toi-

minta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtu-

mat on kirjattu toimintavaluutan määräi-

sinä käyttäen tapahtumapäivän valuutta-

kurssia. Emoyhtiön ja sen kotimaisen

tytäryhtiön ulkomaanrahamääräiset

saatavat ja velat on muunnettu euroiksi

Euroopan keskuspankin vahvistamien tilin-

päätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomais-

ten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset

saatavat ja velat on muunnettu asianomai-

sen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurs-

siin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan

vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton

yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirja-

taan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden

tuloslaskelmat muunnetaan euromääräi-

siksi tilikauden keskikurssin mukaisesti

ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Muuntamisessa syntyneet erot samoin

kuin omien pääomien muuntoerot kirjataan

omana eränään omaan pääomaan.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Konserni myy tuotteita Marimekon vähit-

täismyymälöissä ja verkkokaupassa sekä

kotimaan ja viennin tukkumyyntikana-

vien kautta. Pääosa konsernin tuotoista

muodostuu tavaroiden tukku- ja vähittäis-

myynnistä sekä lisenssituotoista.

Konsernin tuotteet luovutetaan

vastaanottajalle yhden tai useamman

kappaleen erissä myymälässä tai kul-

jetusliikkeen välityksellä. Asiakas voi

hyödyntää kaikkia tuotteita erillisinä, eikä

yksittäisen tuotteen hyödynnettävyys ole

riippuvainen Marimekon myymistä muista

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

tuotteista. Suoritteiden myynti tuloute-

taan, kun määräysvalta tuotteeseen siirtyy

ostajalle, mitä osoittaa omistamiseen

liittyvien merkittävien riskien ja etujen

siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä pää-

sääntöisesti tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin

tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun

toimituslausekkeen mukaisesti. Tukku- ja

vientikaupassa vientilausekkeet määrittä-

vät määräysvallan siirtymisen ajankohdan.

Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä

käytetään joko käteistä tai luottokorttia,

tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Liikevaihto kirjataan vastikemäärään,

johon Marimekko odottaa olevansa oi-

keutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat

luovutetaan asiakkaalle, lukuun otta-

matta kolmansien osapuolten puolesta

kerättäviä määriä, kuten välillisiä veroja.

Alennukset otetaan huomioon vastike-

määrän määrittämisessä myynnin kirjaa-

misen yhteydessä. Suoritevelvoitteiden

määrittämiseen ei liity epävarmuutta,

ja velvoitteiden suorittaminen on siten

todennettavissa asiakkaalle annetusta

maksutositteesta tai kuljetuslähetteistä.

IFRS 15:n mukaisesti asiakkaan suoritta-

mat vastikkeet kohdennetaan yksilöidyille

tuotteille, kun tuotteet on luovutettu

asiakkaalle vähittäiskaupassa tai vienti-

lausekkeiden mukaisena määräysvallan

siirtymisen ajankohtana, ja tuloutetaan

konsernin liikevaihtoon.

Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon

ja lisenssinsaajan välisen sopimuksen eh-

tojen perusteella, kun myöhempi seuraa-

vista toteutuu:

(a) myöhemmin tapahtuva myynti tai

käyttö toteutuu ja

(b) suoritevelvoite, jolle myyntiin tai käyt-

töön perustuva rojalti on osaksi tai koko-

naan kohdistettu, on kokonaan tai osittain

täytetty.

Lisenssisopimusten ehdoissa on

sovittu Marimekolle suoritettavasta sopi-

muksen piiriin kuuluvien tuotteiden myyn-

tiin perustuvasta prosenttipohjaisesta

rojaltista tai suorituspohjaisista kerta-

korvauksista. Jotkut prosenttipohjaista

rojaltia maksavat lisenssinsaajat ovat

sitoutuneet sopimuksen ehtojen mukai-

sesti maksamaan kuitenkin vähintään

vuosittaisen minimirojaltin.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään

mm. muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltu-

jen vuokrasopimusten mukaiset vuokra-

tuotot, vakuutuskorvaukset sekä käyttö-

omaisuushyödykkeiden myyntivoitot.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -stan-

dardi ei määrittele liikevoiton käsitettä.

Konserni on määritellyt sen seuraavasti:

liikevoitto on nettosumma, joka muodos-

tuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoimin-

nan muut tuotot, vähennetään ostokulut

oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden varastojen muutoksella sekä

omaan käyttöön valmistuksesta synty-

neillä kuluilla, vähennetään työsuhde-

etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja

mahdolliset arvonalentumistappiot sekä

liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut

kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esi-

tetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot

sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät

liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne

on kirjattu rahoituseriin.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilös-

tön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuu-

tuksella eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomai-

set tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön

eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön

mukaisesti. Konsernin eläketurva on koko-

naan maksupohjainen. Maksupohjaisissa

etuusjärjestelyissä konserni suorittaa jul-

kisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläke-

vakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia,

sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoi-

sia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten

lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut

maksut kirjataan työsuhde-etuuksista joh-

tuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät makset-

taviksi. Etukäteen suoritetut maksut mer-

kitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne

ovat saatavissa takaisin palautuksina tai

tulevien maksujen vähennyksinä.

Osakeperusteiset maksut

Hallituksen päättämä johtoryhmälle suun-

nattu pitkäaikainen osakeperusteinen

kannustinjärjestelmä arvostetaan käypään

arvoon jokaisena raportointipäivänä ja

käyvän arvon muutos kirjataan tulosvai-

kutteisesti tuloslaskelman työsuhde-

etuuksista aiheutuviin kuluihin siltä osin

kuin etuisuuden saajalle on syntynyt siihen

oikeus.

Kannustinjärjestelmä on kuvattu tar-

kemmin konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 4.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on koh-

tuullisen varmaa, että niihin liittyvät ehdot

on täytetty ja avustukset tullaan saamaan.

Investointiavustukset kirjataan vähen-

tämään investointia ja tuloslaskelmaan

kirjattavat avustukset kirjataan kuluja

pienentämään.

Konserni on kirjannut tilikaudella

2020 koronaviruspandemian vuoksi

saamansa julkiset avustukset alenta-

maan kiinteitä kustannuksia. Avustuksiin

ei liity täyttymättömiä ehtoja eikä muita

epävarmuustekijöitä.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen

perusteella käyttäen efektiivisen koron

menetelmää.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osin-

koihin on syntynyt oikeus.

Tuloverot

Konsernin verokuluihin kirjataan konserni-

yhtiöiden verotettaviin tuloksiin perus-

tuvat verot sekä aikaisempien tilikausien

verot ja laskennallisten verojen muutokset.

Kauden verotettavaan tuloon perustuva

vero lasketaan verotettavasta tulosta

kunkin maan voimassa olevan verokannan

perusteella. Laskennalliset verot laske-

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

taan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon

ja verotuksellisen arvon välillä. Lasken-

nallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata,

kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon

merkittävä omaisuuserä tai velka eikä

kyseessä ole liiketoimintojen yhdistämi-

nen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän

kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen

eikä verotettavaan tuloon liiketoimen

toteutumisajankohtana. Verotuksessa

vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kir-

jata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöi-

den jakamattomista voittovaroista kirjata

laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei

todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa

olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset

verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäi-

vään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan

siihen määrään asti kuin on todennäköistä,

että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voi-

daan hyödyntää.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos

lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeen-

omistajille kuuluva tilikauden tulos tilikau-

den aikana liikkeessä olevien osakkeiden

lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osake-

kohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden

lukumäärän painotetussa keskiarvossa

otetaan huomioon kaikkien laimentavien

potentiaalisten kantaosakkeiden osak-

keiksi muuttamisesta johtuva laimen-

tava vaikutus. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä

potentiaalisia osakkeita.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajal-

linen käyttöaika, on merkitty taseeseen

alkuperäiseen hankintamenoon vähennet-

tynä poistoilla. Aineettomien hyödykkei-

den poistot ovat arvioituun taloudelliseen

vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat

ovat seuraavat:

• aineettomat oikeudet 5 vuotta

• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta.

Aineettomien hyödykkeiden merkit-

tävimmät erät ovat tietokoneohjelmat.

Lisäksi aineettomissa oikeuksissa on

aktivoituja tavaramerkkejä. Konsernilla ei

ole ollut sellaisia kehittämismenoja, jotka

IAS 38 -standardin mukaan tulisi aktivoida

ja kirjata poistoina kuluksi taloudellisena

vaikutusaikanaan.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat vuok-

ralle otetuista käyttöomaisuushyödyk-

keistä ja omistetusta käyttöomaisuudesta,

joka sisältää pääosin rakennuksia sekä

koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet

sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja

perusparannusmenot, jotka muodostuvat

mm. vuokratiloissa sijaitsevien liikehuo-

neistojen sisätilojen viimeistelytöistä.

Aineelliset hyödykkeet on merkitty tasee-

seen alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä poistoilla. Aineellisista

hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden

arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat

seuraavat:

• rakennukset ja rakennelmat 3–30 vuotta

• koneet ja kalusto 3–15 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo

ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan

jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa

oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyö-

dyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu

useista osista, joiden taloudelliset vaiku-

tusajat ovat eripituiset, osat käsitellään

erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen

liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mi-

käli yritykselle koituu taloudellista hyötyä.

Muut kulut, kuten normaalit huolto-, kor-

jaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskel-

maan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi

sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat

syntyneet. Vieraan pääoman menoja

ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden

hankintamenoa.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on

aikaisemman tapahtuman seurauksena

olemassa oleva oikeudellinen tai tosi-

asiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen

toteutuminen on todennäköistä ja sen

suuruus voidaan luotettavasti määritellä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan,

kun konserni on laatinut yksityiskohtai-

sen uudelleenjärjestelysuunnitelman

sekä aloittanut sen toimeenpanon tai

tiedottanut asiasta osapuolille, joita se

koskee.

Ehdollinen velka on aikaisempien

tapahtumien seurauksena syntynyt

mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo

varmistuu vasta konsernin määräysvallan

ulkopuolella olevan epävarman tapahtu-

man realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi

katsotaan myös sellainen olemassa

oleva velvoite, joka ei todennäköisesti

edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä

tai jonka suuruutta ei voida määrittää

luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään

liitetiedoissa.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioi-

daan, onko viitteitä jonkin omaisuus-

erän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä

arvonalentumisesta on, arvioidaan

kyseisestä omaisuuserästä kerrytettä-

vissä oleva rahamäärä. Arvonalennuk-

sena kirjataan määrä, jolla omaisuuserän

tasearvo ylittää vastaavan omaisuu-

den kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi

otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta

tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo

perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden

diskontattuihin nettokassavirtoihin.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokra-

sopimuksen alkamisajankohtana arvioi-

daan, onko sopimus vuokrasopimus tai

sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuok-

rasopimus on sopimus tai sopimuksen

osa, joka antaa oikeuden käyttää omai-

suuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

vastaan. Alkamisajankohtana konsernissa

erotetaan sopimuksista erikseen vuokra-

sopimus ja ei-vuokrakomponentti.

Vuokralle ottaja kirjaa vuokrasopi-

muksen sen alkamisajankohtana tasee-

seen käyttöoikeusomaisuuseränä ja

sitä vastaavana vuokrasopimusvelkana.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan

alun perin hankintamenoon. Tämä vastaa

vuokrasopimusvelan alkuperäistä määrää,

jota oikaistaan ennakkoon maksetuilla

vuokrilla, vuokrakannustimilla, alkuvai-

heen välittömillä menoilla sekä arvioiduilla

menoilla, joita vuokralle ottajalle syntyy

kohdeomaisuuserän palauttamisesta

vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan

kuntoon. Käyttöoikeusomaisuuserä pois-

tetaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimusvelka kirjataan alun

perin alkamishetken maksamattomien

vuokrien nykyarvoon diskontattuna vuok-

rasopimuksen sisäisellä korolla tai, jos se

ei ole määritettävissä, vuokralle ottajan

lisäluoton korolla. Vuokrasopimusvelka

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä. Vuok-

ravelkaan sisällytettävät vuokramaksut

ovat kiinteitä tai muuttuvia maksuja, jotka

riippuvat indeksistä tai korosta. Jatkokau-

siin liittyvät optiot sisällytetään vuokra-

kauteen, jos on kohtalaisen varmaa, että

ne tullaan käyttämään.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimus-

ten osalta vuokrakausi määritetään perus-

tuen ei-peruutettavissa olevaan vuokra-

kauteen, jolloin vuosittain johto tarkistaa

arvionsa tulevista vuokrakausista, joiden

osalta on kohtalaisen varmaa, että sopi-

muksen päättämisoptiota ei käytetä.

Konserni soveltaa kahta standardin

sallimaa helpotusta, eli taseeseen ei kir-

jata vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika

on enintään 12 kuukautta, eikä vuokraso-

pimuksia, joiden arvo on vähäinen. Nämä

sopimukset kirjataan tasaerinä kuluksi

tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana.

Marimekko toimii vuokralle ottajana.

Vuokrasopimukset sisältävät pääkonttorin

ja kangaspainon vuokratilat Helsingissä,

myymäläliiketiloja Suomessa ja konserni-

yhtiöiden toimintamaissa ulkomailla sekä

työsuhdeasuntoja ja -autoja. Vuokraso-

pimusten pituus vaihtelee 1 vuoden ja 15

vuoden välillä.

Tilikaudella 2020 konserni on hyö-

dyntänyt IASB:n 28.5.2020 julkaisemaa

vuokratukien käsittelyyn liittyvää IFRS 16

-standardin muutosta, joka hyväksyttiin

EU:ssa 12.10.2020. Konserni on sovel-

tanut muutoksen sisältämää käytännön

helpotusta jättää koronaviruspandemian

johdosta myönnettyjä vuokravapauk-

sia käsittelemättä IFRS 16 -standardin

mukaisena vuokrasopimuksen muutok-

sena. Vuokrasopimukset, joihin liittyi

ainoastaan vuokravapaus tai -alennus,

käsiteltiin negatiivisina muuttuvina vuok-

rina eli niiden vaikutus kirjattiin suoraan

tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintame-

noon tai sitä alhaisempaan todennäköi-

seen nettorealisointiarvoon. Valmistetun

vaihto-omaisuuden hankintamenoon lue-

taan materiaalin ostomenon, välittömän

työn ja muiden välittömien menojen lisäksi

myös osuus tuotannon sekä muuttuvista

että kiinteistä yleismenoista. Nettoreali-

sointiarvo on tavanomaisessa liiketoimin-

nassa saatava arvioitu myyntihinta, josta

on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi

saattamiseen tarvittavat menot ja myyn-

nistä johtuvat menot.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan konsernin rahoi-

tusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamallin

ja niiden sopimusperusteisten rahavir-

taominaisuuksien perusteella seuraaviin

ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat ja käypään arvoon tulosvaikut-

teisesti kirjattavat.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatta-

vat rahoitusvarat muodostuvat myyntisaa-

misista, muista saamisista ja rahavaroista.

Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja

myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa

olevien luottotappioiden arvioimiseen

käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinker-

taistettua menettelyä, jossa luottotappiot

kirjataan määrään, joka vastaa koko voi-

massaoloajalta odotettavissa olevia luotto-

tappioita. Odotettavissa olevia luottotap-

pioita arvioidaan perustuen historiatietoon

aikaisemmin toteutuneista luottotappioista

ja mallissa huomioidaan myös tarkaste-

luhetkellä saatavissa oleva informaatio

tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista.

Odotettavissa olevat luottotappiot kirja-

taan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin

kuluihin.

Konserni kirjaa myyntisaamisista lo-

pullisen arvonalentumistappion, kun on

olemassa objektiivista näyttöä siitä, että

saamista ei saada perityksi täysimääräi-

sesti. Velallisen merkittävät taloudelliset

vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,

maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen

viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä

myyntisaamisten arvonalentumisesta. Ar-

vonalentumistappiot kirjataan tuloslaskel-

maan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir-

jattavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista,

ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi

jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden

ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne

sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Nämä

muut rahoitusvarat koostuvat noteeraamat-

tomista osakkeista.

Rahavarat

Konsernin rahavarat sisältävät käteiset

varat ja pankkitilit. Konsernilla ei ole muita

rahavaroiksi luokiteltavia eriä.

Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole

kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kir-

jataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän

perusteella.

Liikkeessä olevat kantaosakkeet

esitetään osakepääomana. Menot, jotka

liittyvät omien oman pääoman ehtoisten

instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankin-

taan, esitetään oman pääoman vähenny-

seränä. Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita,

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

kirjataan niistä maksettu määrä mukaan

lukien välittömät kulut oman pääoman

vähennykseksi.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käy-

pään arvoon transaktiomenot sisällyttäen.

Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen

koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat

pitkäaikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa

takaisinmaksettavia tai ellei konserni aio

maksaa niitä takaisin seuraavan 12 kuu-

kauden kuluessa.

Henkilöstöanti

Vuonna 2019 järjestetty henkilöstöanti on

käsitelty IFRS 2:n mukaisena järjestelynä.

Merkitsijöiden maksama merkintähinta

726 tuhatta euroa on kirjattu sijoitetun

vapaan oman pääoman rahastoon, ja

yhtiön merkitsijöille myöntämä alennus on

kirjattu kuluksi ja kertyneisiin voittovaroi-

hin. Työsuhde-etuuksista aiheutuviin kului-

hin ja kertyneisiin voittovaroihin kirjattu

määrä oli 195 tuhatta euroa.

Uudet standardit ja tulkinnat

Konsernitilinpäätös on laadittu noudat-

taen samoja laadintaperiaatteita kuin

vuonna 2019 lukuun ottamatta sitä, että

tilikaudella 2020 konserni on hyödyn-

tänyt IASB:n 28.5.2020 julkaisemaa

vuokratukien käsittelyyn liittyvää IFRS 16

-standardin muutosta, joka hyväksyttiin

EU:ssa 12.10.2020. Konserni on sovel-

tanut muutoksen sisältämää käytännön

helpotusta jättää koronaviruspandemian

johdosta myönnettyjä vuokravapauk-

sia käsittelemättä IFRS 16 -standardin

mukaisena vuokrasopimuksen muutok-

sena. Vuokrasopimukset, joihin liittyi

ainoastaan vuokravapaus tai -alennus,

käsiteltiin negatiivisina muuttuvina vuok-

rina eli niiden vaikutus kirjattiin suoraan

tuloslaskelmaan.

Muilla vuonna 2020 voimaan tulleilla

standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta

Marimekon tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

Tulevilla tilikausilla sovellettavilla uusilla

ja muutetuilla standardeilla ei ole yhtiön

arvion mukaan olennaista vaikutusta

yhtiön konsernitilinpäätökseen.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO JA MYYNNIN JAKAUMA

Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen

raportointiin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Suomessa sijaitsevien varojen yhteismäärä oli 100 224 tuhatta euroa (77 743), joista pitkäaikaisten varojen yhteismäärä rahoitusinstru-

mentteja ja laskennallisia verosaamisia lukuun ottamatta oli 35 706 tuhatta euroa (30 988). Muissa maissa sijaitsevien varojen määrä oli

14 605 tuhatta euroa (19 141), joista pitkäaikaisia oli 6 656 tuhatta euroa (10 052).

Marimekolla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joilta saatavat tuotot olisivat vähintään 10 prosenttia koko konsernin tuotoista.

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa) 2020 2019

Suomi

Vähittäismyynti 45 928 51 918

Tukkumyynti 25 058 19 012

Lisenssituotot 158 233

Yhteensä 71 145 71 163

Skandinavia

Vähittäismyynti 4 311 5 434

Tukkumyynti 5 572 3 862

Lisenssituotot - -

Yhteensä 9 883 9 297

EMEA

Vähittäismyynti 2 160 1 568

Tukkumyynti 11 400 9 980

Lisenssituotot 401 443

Yhteensä 13 961 11 992

Pohjois-Amerikka

Vähittäismyynti 3 952 5 798

Tukkumyynti 2 268 1 987

Lisenssituotot 247 472

Yhteensä 6 466 8 257

Aasian-Tyynenmeren alue

Vähittäismyynti 3 609 4 378

Tukkumyynti 16 495 18 733

Lisenssituotot 2 010 1 600

Yhteensä 22 114 24 712

Kansainvälinen myynti yhteensä

Vähittäismyynti 14 032 17 178

Tukkumyynti 35 734 34 562

Lisenssituotot 2 658 2 516

Yhteensä 52 424 54 256

Vähittäismyynti 59 960 69 096

Tukkumyynti 60 792 53 574

Lisenssituotot 2 816 2 748

Yhteensä 123 568 125 419

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Liikevaihto tuotelinjoittain

(1 000 euroa) 2020 2019

Muoti 39 740 46 746

Kodintuotteet 56 262 47 941

Laukut ja asusteet 27 566 30 732

Yhteensä 123 568 125 419

Investoinnit (ilman IFRS 16:n vaikutusta)

(1 000 euroa) 2020 2019

Suomi 2 143 2 516

Muut maat - 78

Yhteensä 2 143 2 594

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokratuotot 54 140

Muut tuotot 287 475

Yhteensä 341 616

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 29 279 28 532

Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -296 -5

Yhteensä 28 983 28 526

Ulkopuoliset palvelut 19 254 16 865

Yhteensä 48 237 45 391

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön sisältyvät valuuttakurssierot

Ostojen valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) -42 149

4. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Palkat ja palkkiot 19 429 21 186

Osakekannustinjärjestelmä 1 487 1 229

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 2 445 2 916

Muut henkilösivukulut 1 973 2 449

Yhteensä 25 334 27 780

Palkat ja palkkiot sisältävät koronaviruspandemian vuoksi saatuja julkisia avustuksia 1 023 tuhatta euroa.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

2020 2019

Toimihenkilöt 412 419

Tuotannon työntekijät 22 23

Yhteensä 434 442

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Osakeperusteiset maksut

Marimekko-konsernilla oli tilikaudella voimassa johtoryhmälle kohdistettu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä:

Marimekko Oyj:n hallitus päätti voimassa olevan kannustinjärjestelmän perustamisesta 14.2.2018. Järjestelmässä on kaksi ansainta-

jaksoa: 1.4.2018–30.09.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n

osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Palkkio on suunniteltu maksettavan puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana.

Osakkeina maksettavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen luovutusrajoitus. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on mak-

suhetkellä yhtiön palveluksessa. Kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin vuosittaisen

bruttopalkan verran. Järjestelmän piirissä on toimitusjohtaja mukaan lukien yhdeksän johtoryhmän jäsentä. Yhtiöllä on mahdollisuus

suorittaa palkkio hallituksen päätöksellä pelkästään rahana.

Myönnettyjen etuisuuksien käypä arvo on määritetty ”binary cash-or-nothing call” -option arvostusmallilla. Mallissa käytetyt keskeiset

arvostusparametrit ovat osakkeen alkuarvo 14,21 euroa eli 12,92 euroa, joka on osakkeen arvon painotettu keskiarvo 1.–31.3.2018, lisät-

tynä 10 prosentilla sekä volatiliteetti 27 prosenttia. Osakeperusteisen palkkion myöntämispäivä on hallituksen päätöspäivä. Etuisuuksien

käypä arvo oli myöntämiskuukauden lopussa 1,76 euroa/optio eli koko järjestelyn käypä arvo oli 813 tuhatta euroa. Myönnetyt etuisuudet

arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin

etuisuuden saajalle on syntynyt siihen oikeus. Kohdehenkilölle maksetaan palkkiona ansaintajaksolta 1,5 kuukauden bruttopalkkaa vastaava

määrä rahaa jokaista yhtä (1) euroa kohden, jolla osakkeen loppuarvo (lisättynä osinkojen määrällä) ylittää osakkeen alkuarvon 14,21 euroa.

Bruttopalkalla tarkoitetaan järjestelmässä ansaintajakson alkaessa maksettua kiinteää kuukausipalkkaa luontaisetuineen. Vuoden 2020

lopussa taseen pitkäaikaisiin velkoihin kirjattu niiden etuisuuksien käypä arvo, joihin etuisuuden saajalle on syntynyt oikeus, oli 1 476 tuhatta

euroa (1 644). Vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattuna 1 656 tuhatta euroa (0) eli järjestelmän ensimmäisen ansaintajakson osuus.

Edellä kuvatulla tavalla lasketun käyvän arvon 1 487 tuhannen euron (1 229) lisäys on kirjattu Marimekko-konsernin vuoden 2020 tuloslas-

kelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 44 61

Tietokoneohjelmat 367 468

Yhteensä 411 529

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 549 646

Koneet ja kalusto 658 545

Käyttöoikeusomaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat 10 804 10 702

Käyttöoikeusomaisuuserät, koneet ja kalusto 134 122

Yhteensä 12 145 12 015

Yhteensä 12 556 12 543

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokrat -517 1 539

Markkinointi 5 274 7 379

Liiketilojen hoito ja ylläpito 1 391 1 342

Hallinnon kulut 6 440 7 092

Muut kulut 5 488 6 295

Yhteensä 18 076 23 647

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

Myyntien valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) -221 2

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Vuokrat

(1 000 euroa) 2020 2019

Vähäarvoiset vuokrat 499 596

Lyhytaikaiset vuokrat - 390

Muuttuvat vuokrat¹ -1 016 553

Yhteensä -517 1 539

¹ Konserni on soveltanut IFRS 16 -muutoksen sisältämää käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian johdosta myönnettyjä

vuokravapauksia käsittelemättä IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksen muutoksena. Näin ollen muuttuvat vuokrat sisältävät

IFRS 16 -helpotuksen mukaisesti suoraan tuloslaskelmaan kirjattuja muuttuvia vuokria 1 284 tuhatta euroa sekä koronaviruspandemian

vuoksi saatuja julkisia avustuksia 261 tuhatta euroa.

Saadut avustukset

Konserni on kirjannut tilikaudella 2020 koronaviruspandemian vuoksi saamansa julkiset avustukset alentamaan kiinteitä kustannuksia.

(1 000 euroa) 2020 2019

Palkat ja palkkiot 1 023 -

Vuokrat 261 -

Liiketoiminnan muut kulut 108 -

Yhteensä 1 392 -

Tilintarkastajan palkkio

(1 000 euroa) 2020 2019

KPMG

Tilintarkastuspalkkiot 97 94

Muut palvelut 29 56

Yhteensä 126 150

Muut

Tilintarkastuspalkkiot 5 5

Yhteensä 5 5

Palkkio KPMG Oy Ab:n suorittamista muista palveluista Marimekko-konsernin yhtiöille: 12 tuhatta euroa (38).

7. RAHOITUSTUOTOT

(1 000 euroa) 2020 2019

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 14 22

Valuuttakurssivoitot, realisoituneet 65 29

Valuuttakurssivoitot, realisoitumattomat 514 410

Yhteensä 592 462

8. RAHOITUSKULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista 230 118

Korkokulut vuokrasopimusvelasta 773 898

Valuuttakurssitappiot, realisoituneet 400 112

Valuuttakurssitappiot, realisoitumattomat 898 293

Muut rahoituskulut 74 8

Yhteensä 2 375 1 429

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

39KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

9. TULOVEROT

(1 000 euroa) 2020 2019

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 4 043 3 566

Verot edellisiltä tilikausilta 116 -33

Laskennalliset verot -361 -400

Yhteensä 3 798 3 133

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 prosenttia sekä vuonna 2020 että vuonna 2019) laskettujen verojen

täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja 17 562 16 151

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 3 512 3 230

Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat -19 -56

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 232 121

Vero aikaisemmilta tilikausilta 116 -36

Vähennyskelvottomat erät -43 -126

Verot tuloslaskelmassa 3 798 3 133

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2020 2019

Tilikauden tulos, 1 000 euroa 13 765 13 018

Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl 8 110 8 100

Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,70 1,61

11. PITKÄAIKAISET VARAT

11.1 Aineettomat hyödykkeet

2020

Ennakkomaksut

Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset

(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 2 410 8 014 29 10 453

Muuntoerot 2 -150 -148

Lisäykset 48 330 378

Siirrot erien välillä 541 -29 512

Hankintameno 31.12.2020 2 460 8 736 11 196

Kertyneet poistot 1.1.2020 2 350 7 510 9 860

Muuntoerot -4 -149 -153

Tilikauden poistot 44 367 411

Kertyneet poistot 31.12.2020 2 390 7 728 10 118

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 70 1 007 1 077

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 60 504 29 593

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 70 1 007 1 077

2019

Ennakkomaksut

Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset

(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 2 403 7 219 9 622

Muuntoerot 1 -111 -110

Lisäykset 6 148 92 246

Luokitteluoikaisu 612 612

Siirrot erien välillä 146 -63 83

Hankintameno 31.12.2019 2 410 8 014 29 10 453

Kertyneet poistot 1.1.2019 2 290 6 990 9 280

Muuntoerot -1 52 51

Tilikauden poistot 61 468 529

Kertyneet poistot 31.12.2019 2 350 7 510 9 860

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 60 504 29 593

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 113 229 342

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 60 504 29 593

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2020

Käyttöoikeus- Käyttöoikeus- Ennakko-

omaisuuserät, omaisuuserät, maksut ja

Maa- Rakennukset ja Koneet ja rakennukset koneet ja keskeneräiset

(1 000 euroa) alueet rakennelmat kalusto ja rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 55 5 032 22 049 46 253 345 1 074 74 808

Muuntoerot -47 -296 -426 -769

Lisäykset 629 79 11 901 56 1 057 13 722

Siirrot erien välillä 1 276 183 -1 971 -512

Hankintameno 31.12.2020 55 6 890 22 015 57 727 402 160 87 249

Kertyneet poistot 1.1.2020 4 265 19 279 10 710 122 34 376

Muuntoerot -64 -269 -208 -541

Tilikauden poistot 549 658 10 804 134 12 145

Kertyneet poistot 31.12.2020 4 750 19 668 21 306 256 45 981

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 55 2 140 2 347 36 422 145 160 41 269

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 55 767 2 770 35 543 223 1 074 40 431

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 55 2 140 2 347 36 422 145 160 41 269

2019

Käyttöoikeus- Käyttöoikeus- Ennakko-

omaisuuserät, omaisuuserät, maksut ja

Maa- Rakennukset ja Koneet ja rakennukset koneet ja keskeneräiset

(1 000 euroa) alueet rakennelmat kalusto ja rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 55 5 433 22 259 83 27 830

IFRS 16:n käyttöönotto 1.1.2019 41 569 209 41 778

Muuntoerot -8 68 146 206

Lisäykset 95 110 4 539 136 2 142 7 022

Vähennykset -1 332 -1 332

Luokitteluoikaisu -612 -612

Siirrot erien välillä 124 944 -1 151 -83

Hankintameno 31.12.2019 55 5 032 22 049 46 253 345 1 074 74 808

Kertyneet poistot 1.1.2019 3 885 19 506 23 392

Muuntoerot -266 159 8 -99

Vähennysten kertyneet poistot -931 -931

Tilikauden poistot 646 544 10 702 122 12 014

Kertyneet poistot 31.12.2019 4 265 19 279 10 710 122 34 376

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 55 767 2 770 35 543 223 1 074 40 431

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 55 1 548 2 752 83 4 438

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 55 767 2 770 35 543 223 1 074 40 431

11.3 Muut rahoitusvarat

(1 000 euroa) 2020 2019

Muut rahoitusvarat 16 16

Muut rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, jotka esitetään hankintahintaan, joka on johdon paras arvio käyvästä

arvosta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

12. LYHYTAIKAISET VARAT

12.1 Vaihto-omaisuus

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineet ja tarvikkeet 4 741 4 420

Valmiit tuotteet/tavarat 17 696 18 144

Yhteensä 22 436 22 564

Vaihto-omaisuudesta kirjatut arvonalentumiset -777 -526

12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 euroa) 2020 2019

Myyntisaamiset 6 661 5 402

Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 16 -

Muut saamiset 545 504

Siirtosaamiset 904 726

Yhteensä 8 126 6 632

Siirtosaamiset

Rojaltisaamiset 237 227

Työsuhde-etuudet 20 25

Muut siirtosaamiset 646 474

Yhteensä 904 726

Myyntisaamisten ikäanalyysi

(1 000 euroa) 2020 2019

Erääntymättömät myyntisaamiset 4 932 3 909

Erääntyneet

alle 30 päivää 1 007 1 109

30–60 päivää 261 284

yli 60 päivää 461 100

Yhteensä 6 661 5 402

Konsernin myyntisaamisista kirjattujen luottotappiovarausten määrä, 0,6 miljoonaa euroa, pienentää taseen saamisia. Odotettu luot-

totappioriski ei ole olennainen johtuen konsernin tehokkaasta luotonhallintapolitiikasta, jossa tukkuasiakkaiden luottotietoja seurataan

säännöllisesti ja käytetään tarvittaessa ennakkomaksuja, takauksia ja rembursseja.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

13. OMA PÄÄOMA

Sijoitetun

vapaan oman Omat Omat

Osakkeiden Osakepääoma, pääoman osakkeet, osakkeet, Yhteensä,

lukumäärä, kpl euroa rahasto, euroa kpl euroa euroa

1.1.2019 8 069 610 8 040 000 501 969 20 000 -314 720 8 227 249

Henkilöstöanti 40 224 725 988 725 988

31.12.2019 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720 8 953 237

1.1.2020 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720 8 953 237

31.12.2020 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720 8 953 237

Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole

nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hallussaan 20 000 omaa

osaketta. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä.

Hallituksen ehdotus 18.2.2021: Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään

enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi

voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useam-

massa erässä myöhempänä ajankohtana. Vuonna 2020 ei maksettu osinkoa. Tilikauden 2020 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti,

että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin

kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman

veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida

nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät ovat seuraavat:

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana

Kirjattu

(1 000 euroa) 1.1.2020 tuloslaskelmaan 31.12.2020

Laskennalliset verosaamiset

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 433 -32 401

Työsuhde-etuudet 328 297 626

Vuokrasopimusvelat 82 63 145

Muut 9 -9 -

Yhteensä 853 319 1 172

Laskennalliset verovelat

Kertynyt poistoero -204 29 -175

Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -134 -3 -138

Yhteensä -338 26 -312

Laskennallinen verosaaminen, netto 515 860

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana

Kirjattu

(1 000 euroa) 1.1.2019 tuloslaskelmaan 31.12.2019

Laskennalliset verosaamiset

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 369 64 433

Työsuhde-etuudet 82 246 328

Vuokrasopimusvelat 0 82 82

Muut 9 - 9

Yhteensä 461 392 853

Laskennalliset verovelat

Kertynyt poistoero -214 10 -204

Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -133 -1 -134

Yhteensä -347 9 -338

Laskennallinen verosaaminen, netto 114 515

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen

verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 176 tuhatta euroa (63).

15. KOROLLISET VELAT

15.1 Pitkäaikaiset velat

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokrasopimusvelat 26 996 25 950

Yhteensä 26 996 25 950

15.2 Lyhytaikaiset velat

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokrasopimusvelat 10 158 10 203

Rahoitusvelat 725 251

Yhteensä 10 883 10 454

Korkokannan vaihteluväli oli 1,5–4,5 prosenttia (1,5–4,4).

16. MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

(1 000 euroa) 2020 2019

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Ostovelat 8 398 7 835

Muut velat 3 560 2 250

Siirtovelat 8 563 6 656

Saadut ennakot 1 639 1 055

Yhteensä 22 160 17 796

Siirtovelat

Työsuhde-etuudet 5 738 4 321

Muut siirtovelat 2 825 2 335

Yhteensä 8 563 6 656

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

17. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

(1 000 euroa) 2020 2019

Muut rahoitusvarat 16 16

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Niiden kirjanpitoarvo vastaa

käypää arvoa.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Myyntisaamiset 6 661 5 402

Muut saamiset 1 465 1 230

Rahat ja pankkisaamiset 41 045 26 133

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Ostovelat 8 398 7 835

Käytössä oleva tililimiitti 725 251

Muut velat 13 762 9 961

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.

18. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Muut omat vastuut ja sitoumukset

Leasingvastuut koneista ja kalustosta 662 617

Vastuut liittyvät taseeseen kirjaamattomiin vähäarvoisiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin.

19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän määräysvaltayhteisönsä, konsernin emoyhtiö ja sen

tytäryhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Emoyhtiö

Marimekko Oyj, Helsinki, Suomi¹

Tytäryhtiöt

Yhtiö ja kotipaikka Konsernin omistusosuus, % Osuus äänivallasta, %

Marimekko Services Oy, Helsinki, Suomi 100 100

Marimekko AB, Tukholma, Ruotsi ² 100 100

Marimekko Australia PTY Ltd, Victoria, Australia 100 100

Marimekko GmbH, Frankfurt am Main, Saksa 100 100

Marimekko North America LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100

Marimekko North America Retail LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100

Marimekko North America Holding Co, Delaware, Yhdysvallat 100 100

Marimekko Trading (Shanghai) Co., Ltd, Shanghai, Kiina 100 100

Marimekko UK Ltd, Lontoo, Iso-Britannia 100 100

¹ Marimekko Oyj:llä on sivuliikkeet Ranskassa ja Belgiassa.

² Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot

(1 000 euroa) 2020 2019

Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja 53 70

Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 443 413

Muut johtoryhmän jäsenet 1 311 1 001

Yhteensä 1 807 1 484

Henkilöstöannissa keväällä 2019 toimitusjohtaja merkitsi 21 865 osaketta ja muu johtoryhmä yhteensä 1 000 osaketta.

Hallituksen palkkiot

(1 000 euroa) 2020 2019

Rebekka Bay¹ 10 32

Elina Björklund 47 41

Arthur Engel² 26 32

Mika Ihamuotila 48 48

Mikko-Heikki Inkeroinen 32 29

Helle Priess³ 26 106

Catharina Stackelberg-Hammarén 32 29

Yhteensä 221 317

Johdon työsuhde-etuudet yhteensä 2 028 1 801

¹ Siirtynyt osaksi johtoryhmää 1.9.2020. Hallituspalkkio 10 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (6).

² Hallituspalkkio 26 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (6).

³ Hallituspalkkio 26 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (80).

Eläke-etuudet sisältävät lakisääteiset eläkemaksut, eikä johdolla ole lisäeläke-etuuksia.

Lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on osakekannustinjärjestelmän piirissä. Johdon pitkäaikainen osakekannustinjärjestelmä on kuvattu

tarkemmin tuloslaskelman liitetietojen kohdassa 4.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

20. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luotto-

riski, valuuttariski sekä korkoriski.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös valvoo riskienhallinnan toteu-

tumista. Riskienhallintaperiaatteissaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudel-

lisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien

hallinnan pääasiallisena tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja näin minimoida mahdolli-

set epäedulliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen. Riskeiltä suojautumiseen ei ole käytetty johdannaisinstrumentteja.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi

likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Arvioinnin pohjana käytetään kuukausittain tehtävää

kassavirta- ja likviditeettiennustetta. Tavoitteena on kaikissa olosuhteissa säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi.

Maksuvalmiusriskin minimoimiseksi konsernin lähiajan ja lähivuosien rahoitustarpeet voidaan kattaa rahavaroilla sekä pitkäaikaisilla tai

lyhytaikaisilla sitovilla tai toistaiseksi voimassa olevilla luottolimiiteillä. Konsernilla oli tilikauden lopussa myönnettyjä luottolimiittejä 17 146

tuhatta euroa (14 155). Tilikauden lopussa tililimiittejä oli käytössä 725 tuhatta euroa (251). Konsernilla on käytettävissä myös 5 miljoonan

euron pitkäaikainen valmiusluottolimiitti, joka sisältää kovenanttiehdot (nettovelat suhteessa käyttökatteeseen sekä omavaraisuusaste).

Kovenanttiehdot ovat täyttyneet tilikaudella.

Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne

sisältävät sekä korkomaksun että pääoman takaisinmaksut.

31.12.2020

(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuotta

Vuokrasopimusvelat 10 158 7 319 8 656 11 021

Käytössä oleva tililimiitti 725 - - -

Ostovelat ja muut velat 22 160 - - -

Yhteensä 33 043 7 319 8 656 11 021

31.12.2019

(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuotta

Vuokrasopimusvelat 10 203 7 757 8 820 9 373

Käytössä oleva tililimiitti 251 - - -

Ostovelat ja muut velat 17 796 - - -

Yhteensä 28 250 7 757 8 820 9 373

Luottoriski

Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja ja maantieteellisesti

jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa seurataan jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta

hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja. Tukkuliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä

ennakkomaksuja, pankkitakauksia ja rembursseja.

Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä maksukorteilla.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Valuuttariski

Marimekko-konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaanvaluuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä ja ulkomaiden yksi-

köihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

48 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Transaktioriski

Konsernin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden tukku- ja vähittäismyyntiin sekä ostoihin ja toimintakuluihin liitty-

vistä valuuttavirroista sekä ulkomaanvaluuttamääräisistä veloista ja saamisista. Konsernin päämyyntivaluutta on euro. Muut merkittävät

myynti- ja laskutusvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu, Norjan kruunu, Australian dollari sekä Kanadan

dollari. Pääostovaluutta on euro ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2020 valuuttamääräisen liikevaihdon osuus kon-

sernin koko liikevaihdosta oli noin 17 prosenttia (19) ja valuuttamääräisten ostojen osuus ostoista noin 17 prosenttia (19).

Myynnin transaktioriskeihin pyritään varautumaan ottamalla arvioidut myyntiajankohdan kurssimuutokset huomioon tuotteiden tukku- ja

vähittäishinnoittelussa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten niille ei synny mer-

kittävää transaktioriskiä.

Konsernin transaktiopositiot

Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin

(1 000 euroa) 2020 2019

USD SEK AUD USD SEK AUD

Lyhytaikaiset varat 1 323 2 180 905 988 2 796 2 280

Lyhytaikaiset velat -535 -543 -552 -586 -509 -191

Valuuttapositio taseessa 787 1 637 354 402 2 287 2 089

Herkkyysanalyysi, vaikutus tilikauden tulokseen

Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun tai Australian dollariin verrattuna kaikkien muiden teki-

jöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen seuraavasti. Vaikutus kuvaa konsernin transaktioriskiä.

2020 2019

USD SEK AUD USD SEK AUD

Euron vahvistuminen 10 prosenttia

Vaikutus tilikauden tulokseen, 1 000 euroa 354 -380 -159 319 -244 -123

Translaatioriski

Marimekko-konsernille aiheutuu translaatioriski, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan konsernitilinpäätöksessä

euromääräisiksi. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman

muuntoeroina. Marimekko ei ole toistaiseksi suojautunut oman pääoman translaatioriskiltä, koska sen tytäryhtiöiden myynnit ja nettosi-

joitukset ovat konsernin mittakaavassa pienet.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen muutoksista markkinakorko-

jen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutoksilla on vaikutus konsernin tulokseen.

(1 000 euroa) 2020 2019

Rahavarat 41 045 26 133

Vuokrasopimusvelat 37 155 36 153

Käytössä oleva tililimiitti 725 251

49KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

21. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääomarakenne. Tehokkaalla

pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pää-

omarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan

konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti. Konsernin strategisena tavoitteena on, että vuoden lopun nettovelka/

käyttökate-suhdeluku on korkeintaan 2 (yksi yhtiön pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista). Vuoden 2020 lopussa nettovelan suhde

käyttökatteeseen oli -0,10 (0,35) eli selvästi alle pitkän aikavälin tavoitetason.

Nettovelka/käyttökate

(1 000 euroa) 2020 2019

Korolliset velat

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 26 996 25 950

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 10 158 10 203

Muut lyhytaikaiset korolliset velat 725 251

Yhteensä 37 879 36 404

Rahat ja pankkisaamiset 41 045 26 133

Nettovelat -3 166 10 271

Käyttökate 31 902 29 661

Nettovelka/käyttökate -0,10 0,35

22. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeen yhtiön hallitus käytti yhtiökokoukselta 8.4.2020 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdes-

sä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan muita merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

Emoyhtiön tilinpäätös,

FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKEVAIHTO

1. 119 017 118 708

Liiketoiminnan muut tuotot 2. 288 604

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -140 117

Materiaalit ja palvelut 3. -47 587 -45 041

Henkilöstökulut 4. -18 589 -19 577

Poistot ja arvonalentumiset 5. -1 416 -1 481

Liiketoiminnan muut kulut 6. -30 926 -35 134

LIIKEVOITTO 20 647 18 196

Rahoitustuotot ja -kulut 7. -731 113

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 19 916 18 309

Tilinpäätössiirrot 8. 147 51

Tuloverot 9. -4 129 -3 529

TILIKAUDEN TULOS 15 935 14 831

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 euroa) Liite 31.12.2020 31.12.2019

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 10.

Aineettomat hyödykkeet 10.1 3 133 2 139

Aineelliset hyödykkeet 10.2 2 290 2 557

Sijoitukset 10.3

Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 906 1 906

Muut osakkeet ja osuudet 16 1 922 16 1 922

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 7 345 6 618

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 11. 19 750 19 633

Lyhytaikaiset saamiset 12. 17 019 16 142

Rahat ja pankkisaamiset 38 513 23 511

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 75 282 59 286

VASTAAVAA YHTEENSÄ 82 627 65 904

(1 000 euroa) 31.12.2020 31.12.2019

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 13.

Osakepääoma 8 040 8 040

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 228 1 228

Omat osakkeet -315 -315

Edellisten tilikausien voitto 29 600 14 769

Tilikauden tulos 15 935 14 831

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 54 488 38 553

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 14. 874 1 021

VIERAS PÄÄOMA 15.

Lyhytaikainen vieras pääoma 27 265 26 329

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 27 265 26 329

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 82 627 65 904

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto 15 935 14 831

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 1 416 1 481

Poistoeron muutos -147 -51

Rahoitustuotot ja -kulut 731 -113

Verot 4 129 3 529

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 22 064 19 677

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -1 483 -351

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -133 611

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 3 438 1 221

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 23 886 21 157

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -530 -495

Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 191 529

Maksetut verot -5 763 -2 385

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 17 784 18 807

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 846 -1 478

Tytäryhtiöosakkeiden hankinta - -200

Lainasaamisten muutos 151 993

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 696 -685

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Henkilöstöanti - 726

Lyhytaikaisten lainojen nostot 6 000 -

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 000 -

Maksetut osingot - -15 003

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 -14 277

Rahavarojen muutos 15 089 3 845

Rahavarat tilikauden alussa 23 505 19 661

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -80 -

Rahavarat tilikauden lopussa 38 513 23 505

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

TILINPÄÄTÖKSEN

LAADINTAPERIAATTEET

Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu

Suomessa voimassa olevien lakien ja

säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on

kalenterivuosi.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty

taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla

poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot

on laskettu tasapoistoina pysyvien vas-

taavien arvioidun taloudellisen pitoajan

perusteella.

Poistoajat ovat:

• aineettomat oikeudet 5 vuotta

• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta

• muut pitkävaikutteiset menot

3–15 vuotta

• rakennukset 30 vuotta

• koneet ja kalusto 5–15 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankinta-

menoon tai sitä alhaisempaan todennä-

köiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-

omaisuuden arvoon ei sisälly osuutta

hankinnan ja valmistuksen kiinteistä

menoista.

Eläkesitoumukset

Yhtiön henkilöstön eläketurva on

järjestetty TyEL-vakuutuksella

eläkevakuutusyhtiössä.

Valuuttamääräiset erät

Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset

ja velat on muutettu euroiksi Euroopan

keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäi-

vän kurssien mukaan.

Tuloutus

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun

määräysvalta tuotteeseen siirtyy osta-

jalle, mitä osoittaa omistamiseen liittyvien

merkittävien riskien ja etujen siirtyminen.

Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti

tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toi-

mitettu asiakkaalle sovitun toimituslausek-

keen mukaisesti. Tukku- ja vientikaupassa

vientilausekkeet määrittävät määräys-

vallan siirtymisen ajankohdan. Vähittäis-

myynnissä, jossa maksuvälineenä käyte-

tään joko käteistä tai luottokorttia, tuotot

kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Tuloutuksesta kerrotaan tarkemmin

konsernitilinpäätöksen laadinta-

periaatteissa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poisto-

eroista, joita syntyy aineellisten ja aineet-

tomien hyödykkeiden kirjanpidon ja vero-

tuksen poiston eroista.

Verot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tulok-

sen perusteella lasketut tuloverot sekä

aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut

tai palautetut verot. Laskennallisia veroja

ei kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan ja

taseeseen.

Sivuliikkeet

Sivuliikkeet on yhdistelty Marimekko

Oyj:n kirjanpitoon ja keskinäiset erät on

eliminoitu.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

(1 000 euroa) 2020 2019

Suomi 71 120 71 118

Muut maat 47 897 47 590

Yhteensä 119 017 118 708

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokratuotot 54 140

Muut tuotot 234 463

Yhteensä 288 604

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 29 247 27 657

Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -257 728

Yhteensä 28 990 28 386

Ulkopuoliset palvelut 18 597 16 656

Yhteensä 47 587 45 041

4. HENKILÖSTÖKULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Palkat ja palkkiot 15 809 16 379

Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut 2 318 2 748

Muut henkilösivukulut 462 451

Yhteensä 18 589 19 577

Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 717 800

Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

2020 2019

Toimihenkilöt 323 321

Tuotannon työntekijät 22 23

Yhteensä 345 344

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 40 57

Tietokoneohjelmat 363 468

Muut pitkävaikutteiset menot 453 409

Yhteensä 856 934

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 7 12

Koneet ja kalusto 554 535

Yhteensä 560 547

Yhteensä 1 416 1 481

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Vuokrat 6 298 7 663

Markkinointi 10 429 12 732

Muut kulut 14 198 14 739

Yhteensä 30 926 35 134

Tilintarkastajan palkkio

(1 000 euroa) 2020 2019

KPMG

Tilintarkastuspalkkiot 60 60

Muut palvelut 12 38

Yhteensä 72 98

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 113 136

Muilta 13 21

Yhteensä 126 157

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille kuin saman konsernin yrityksille 857 44

Yhteensä 857 44

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -731 113

Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto)

Realisoituneita -190 -32

Realisoitumattomia -387 117

Yhteensä -577 85

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(1 000 euroa) 2020 2019

Poistoeron muutos 147 51

9. TULOVEROT

(1 000 euroa) 2020 2019

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4 129 3 529

TASEEN LIITETIEDOT

10. PYSYVÄT VASTAAVAT

10.1 Aineettomat hyödykkeet

2020

Muut pitkä- Ennakkomaksut

Aineettomat Tietokone- vaikutteiset ja keskeneräiset

(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat menot hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 1 733 7 055 6 656 1 094 16 539

Lisäykset 48 330 629 896 1 903

Siirrot erien välillä 541 1 236 -1 830 -53

Hankintameno 31.12.2020 1 781 7 927 8 520 160 18 389

Kertyneet poistot 1.1.2020 1 672 6 560 6 167 14 399

Tilikauden poistot 40 363 453 856

Kertyneet poistot 31.12.2020 1 712 6 922 6 620 15 255

Tasearvo 31.12.2020 69 1 005 1 899 160 3 133

2019

Muut pitkä- Ennakkomaksut

Aineettomat Tietokone- vaikutteiset ja keskeneräiset

(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat menot hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 1 727 6 231 7 045 83 15 086

Lisäykset 6 148 18 1 281 1 453

Siirrot erien välillä 146 124 -269

Luokitteluoikaisu 531 -531

Hankintameno 31.12.2019 1 733 7 055 6 656 1 094 16 539

Kertyneet poistot 1.1.2019 1 615 6 092 5 758 13 465

Tilikauden poistot 57 468 409 934

Kertyneet poistot 31.12.2019 1 672 6 560 6 167 14 399

Tasearvo 31.12.2019 61 496 488 1 094 2 139

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

10.2 Aineelliset hyödykkeet

2020

Muut Ennakkomaksut

Maa- ja Rakennukset Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset

(1 000 euroa) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 38 417 15 522 28 9 16 015

Lisäykset 79 161 240

Siirrot erien välillä 223 -170 53

Hankintameno 31.12.2020 38 417 15 825 28 16 308

Kertyneet poistot 1.1.2020 331 13 127 13 458

Tilikauden poistot 7 554 560

Kertyneet poistot 31.12.2020 338 13 681 14 019

Tasearvo 31.12.2020 38 80 2 143 28 2 290

2019

Muut Ennakkomaksut

Maa- ja Rakennukset Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset

(1 000 euroa) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 38 417 14 468 28 14 952

Lisäykset 110 953 1 063

Siirrot erien välillä 944 -944

Hankintameno 31.12.2019 38 417 15 522 28 9 16 015

Kertyneet poistot 1.1.2019 319 12 592 12 911

Tilikauden poistot 12 535 547

Kertyneet poistot 31.12.2019 331 13 127 13 458

Tasearvo 31.12.2019 38 86 2 395 28 9 2 557

10.3 Sijoitukset

2020

Konserniyhtiö - Muut osakkeet

(1 000 euroa) osakkeet ja osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 2 196 16 2 212

Hankintameno 31.12.2020 2 196 16 2 212

Kertyneet poistot 31.12.2020 290 290

Tasearvo 31.12.2020 1 906 16 1 922

2019

Konserniyhtiö - Muut osakkeet

(1 000 euroa) osakkeet ja osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 1 996 16 2 012

Lisäykset 200 200

Hankintameno 31.12.2019 2 196 16 2 212

Kertyneet poistot 31.12.2019 290 290

Tasearvo 31.12.2019 1 906 16 1 922

11. VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 euroa) 2020 2019

Aineet ja tarvikkeet 4 581 4 323

Valmiit tuotteet/tavarat 15 170 15 310

Yhteensä 19 750 19 633

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

58 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

(1 000 euroa) 2020 2019

Myyntisaamiset 6 463 5 206

Saamiset konserniyhtiöiltä

Myyntisaamiset 4 654 4 597

Lainasaamiset 5 061 5 498

Siirtosaamiset - 20

Yhteensä 9 715 10 114

Muut saamiset 81 37

Siirtosaamiset 759 784

Yhteensä 17 019 16 142

Siirtosaamiset

Rojaltisaamiset 237 227

Muut siirtosaamiset 522 557

Yhteensä 759 784

13. OMA PÄÄOMA

(1 000 euroa) 2020 2019

Osakepääoma 1.1. 8 040 8 040

Osakepääoma 31.12. 8 040 8 040

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 1 228 502

Henkilöstöanti - 726

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 1 228 1 228

Omat osakkeet 1.1. -315 -315

Omat osakkeet 31.12. -315 -315

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 29 600 29 773

Osingonjako - -15 003

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 29 600 14 769

Tilikauden tulos 15 935 14 831

Oma pääoma yhteensä 54 488 38 553

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

(1 000 euroa) 2020 2019

Voitto edellisiltä tilikausilta 29 600 14 769

Tilikauden tulos 15 935 14 831

Omat osakkeet -315 -315

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 228 1 228

Osingonjako vuodelta 2019¹ -7 299 -

Valtiokonttorin kustannustuki -500 -

Yhteensä 38 649 30 513

¹ Tilikauden jälkeen hallitus käytti yhtiökokoukselta 8.4.2020 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä

erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

59EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

(1 000 euroa) 2020 2019

Kertynyt poistoero

Aineettomat oikeudet 16 19

Muut pitkävaikutteiset menot 318 444

Koneet ja kalusto 403 419

Rakennukset ja rakennelmat 138 140

Yhteensä 874 1 021

15. VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 euroa) 2020 2019

Saadut ennakot 1 587 1 006

Ostovelat 7 535 7 405

Velat konserniyhtiöille

Ostovelat 683 441

Siirtovelat 7 241 7 339

Muut lyhytaikaiset velat 3 444 1 948

Siirtovelat 6 775 8 189

Yhteensä 27 265 26 329

Siirtovelat

Palkat sosiaalikuluineen 3 781 3 995

Verojaksotukset 559 2 335

Muut siirtovelat 2 435 1 860

Yhteensä 6 775 8 189

16. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa) 2020 2019

Leasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 430 447

Myöhemmin maksettavat 397 429

Yhteensä 827 876

Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 6 260 6 393

Myöhemmin maksettavat 27 042 29 593

Yhteensä 33 302 35 986

Takaukset tytäryhtiöiden puolesta 3 059 4 855

Välillinen vastuu vuokra- ja muista takauksista 3 048 2 193

Tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen

allekirjoitukset

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Mika Ihamuotila Elina Björklund Arthur Engel

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen

Mikko-Heikki Inkeroinen Helle Priess Catharina Stackelberg-Hammarén

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tiina Alahuhta-Kasko

toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen

KHT

Tilintarkastuskertomus

MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n (y-tunnus 0111316-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin

taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia

velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet

Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1

kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme

ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten

arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta,

joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme otta-

neet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuk-

sen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa

tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen

537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kan-

nalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko

viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

62 TILINTARKASTUSKERTOMUS

Marimekko-konsernin myyntituotot koostuvat vaatteiden, laukkujen,

asusteiden ja kodintavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä sekä

lisenssituotoista. Konsernin liikevaihto, 123,6 miljoonaa euroa, on

tilinpäätöksen kannalta merkittävä erä johtuen eri tulovirtojen kautta

tulevien myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä asiakkaiden

kanssa sovituista erilaisista sopimuksista ja ehdoista.

Tukkumyynnissä käytetään useita erilaisia asiakaskohtaisia toi-

mitusehtoja ja mahdollisia palautusehtoja, jotka määrittävät, milloin

määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy asiakkaalle. Vähittäis-

myynti koostuu pääsääntöisesti pienistä käteisellä tai maksukor-

tilla suoritettavista myyntitapahtumista ja tuloutus tapahtuu tava-

ran myyntihetkellä. Lisenssituotot tuloutetaan lisenssisopimusten

ehtojen mukaisesti.

Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen tulou-

tushetken riskistä johtuen liikevaihdon tuloutus on ollut tilintarkas-

tuksen kannalta keskeinen seikka.

Liikevaihdon eri tulovirtojen tarkastuksessa olemme testanneet

myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet aineistotarkastusta

hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.

• Olemme muodostaneet käsityksen eri tulovirtojen kirjauspe-

riaatteista ja käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperiaatteita

suhteessa sovellettaviin IFRS -standardeihin.

• Olemme testanneet data-analyysien avulla myyntituottoja, myön-

nettyjä alennuksia, kampanja-alennuksia ja katteita sekä tukku-

että vähittäismyynnissä.

• Tukkumyynnin osalta olemme tarkastaneet otoksen tilikauden

aikaisista tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin,

toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.

• Vähittäismyynnin osalta myymälätarkastuksissa olemme kar-

toittaneet valittujen myymälöiden myyntirutiineja sekä kassa- ja

maksukorttisuoritusten täsmäytyksiä.

• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet

vertaamalla myyntitapahtumia, -laskuja sekä niiden toimitus- ja

palautusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla mahdollisia

palautusvarauksia ja otoksen vuoden 2021 alun hyvityslaskuja.

• Valittujen myyntisaamisten osalta olemme täsmäyttäneet saa-

tavan määrän vastapuolten vahvistamiin saldoihin.

• Lisenssituottojen osalta olemme käyneet läpi merkittävimmät

lisenssisopimukset ja niiden tulouttamisen kirjanpitoon sopi-

musten ehtojen mukaisesti.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEISET SEIKAT

Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto” ja liitetieto 1)

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN

TILINTARKASTUKSESSA

Marimekko ostaa, valmistaa sekä myy kuluttajatuotteita, joka edellyt-

tää vastaamista kuluttajien muuttuviin vaatimuksiin. Vaihto-omaisuus

sisältää kankaita ja muita raaka-aineita sekä keskeneräisiä ja val-

miita tuotteita kuten vaatteita, laukkuja, asusteita ja kodintavaroita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhai-

sempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Itse valmistetun

vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään osuus tuotannon

yleismenoista.

Vaihto-omaisuuden arvo, 22,4 miljoonaa euroa, muodostaa

merkittävän osan konsernin varoista jakautuen useaan eri paik-

kaan. Vaihto-omaisuuskirjanpitoon sisältyy manuaalisia työvaiheita

muun muassa arvostukseen ja varastoyhteenvetojen kokoamiseen

liittyen, mikä kasvattaa inhimillisen virheen riskiä. Vaihto-omai-

suuteen voi sisältyä myös johdon arvioita todennäköisestä netto-

realisointiarvosta.

Vaihto-omaisuuden arvostukseen ja olemassaoloon liittyen olemme

testanneet yhtiön keskeisiä kontrolleja sekä tehneet aineistotarkas-

tusta hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.

• Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden fyysisiin inventointei-

hin valituissa varastoissa ja analysoineet yhtiön omia inventoin-

tierojen tuloksia sekä niiden käsittelyä.

• Olemme testanneet valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja

viimeisimpiin hankintahintoihin.

• Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hitaasti kiertäviä nimik-

keitä sekä vaihto-omaisuuden poikkeuksellisia arvoja varasto-

kirjanpidossa data-analyysin avulla.

• Olemme verranneet valittujen varastossa olevien nimikkeiden

arvoa niiden myyntihintoihin.

Vaihto-omaisuuden arvostus ja olemassaolo (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Vaihto-omaisuus” ja liitetieto 12.1)

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja

toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja sovel-

tuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen

perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa

tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso,

63TILINTARKASTUSKERTOMUS

mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuk-

sessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skep-

tisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja

suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suu-

rempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön

tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja

niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan

jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin-

taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittä-

viä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilin-

tarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja kos-

kevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintar-

kastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä

tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuk-

sen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaa-

timuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumatto-

muuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintar-

kastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos sää-

dös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta

viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 lähtien.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisälty-

vän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen

käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen

päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa

tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toi-

mintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu

toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn

perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen

KHT

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Marimekko Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen

74370053IOY42B9YJ350-2020-12-31_fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komis-

sion delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät

ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS:n artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS:n artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-

tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toi-

meksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää,

johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovelletta-

vien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennai-

silta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansain-

välisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen,

onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 74370053IOY42B9YJ350-2020-12-31_fi.zip sisältyvä konserni-

tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Marimekko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 on annettu tilintarkastuskerto-

muksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 19. maaliskuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan

raportti Marimekko Oyj:n

ESEF-tilinpäätöksestä

MARIMEKKO OYJ:N HALLITUKSELLE

Selvitys muista kuin

taloudellisista tiedoista 2020

MARIMEKON LIIKETOIMINTA-

MALLI JA LÄHESTYMISTAPA

VASTUULLISUUTEEN

Marimekko on suomalainen lifestyle-

designyritys, joka tunnetaan omaleimai-

sista kuvioistaan ja väreistään. Yritys

suunnittelee, valmistaa, valmistuttaa,

markkinoi ja myy vaatteita, laukkuja ja

asusteita sekä kodin sisustustuotteita,

kuten tekstiilejä ja astioita. Marimekon

liiketoimintamalli perustuu useisiin eri

jakelukanaviin, joita ovat yhtiön omistamat

Marimekko-myymälät, outlet-myymälät ja

verkkokauppa (vähittäismyynti), partnerei-

den omistamat Marimekko-myymälät,

shop-in-shopit ja verkkokauppa sekä tava-

ratalot ja useita tuotemerkkejä myyvät

liikkeet tai verkkokaupat (tukkukauppa) ja

lisensointi. Yrityksen tärkeimpiä markki-

noita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyy-

nenmeren alue sekä Pohjois-Amerikka.

Suunnittelua, tuotekehitystä, valikoima-

suunnittelua, markkinointia, monikana-

vaista myyntiä ja toimitusketjuun liittyviä

toimia johdetaan Helsingissä sijaitsevasta

pääkonttorista. Suuri osa Marimekon eri

tuotteissa käytetyistä kankaista paine-

taan yrityksen omassa kangaspainossa

Helsingissä. Kangaspaino toimii myös

Marimekon tärkeimmän erottavan tekijän

eli kuvio-osaamisen ideahautomona ja

mahdollistaa yrityksen aktiivisen osallistu-

misen erilaisiin toiminnan vastuullisuutta

edistäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Lisäksi hyvät ja osaavat sopimusvalmista-

jat vaikuttavat merkittävästi Marimekon

kilpailukykyyn, ja yritys pyrkiikin luomaan

pitkäaikaisia kumppanuuksia toimitta-

jiensa kanssa.

Marimekon tärkeimmät arvot ja yhtei-

set toimintaperiaatteet (Code of Conduct)

ohjaavat päivittäistä työtä yrityksessä.

Tavarantoimittajia koskevat vaatimukset

on kirjattu toimittajien toimintaohjeeseen

(Supplier Code of Conduct), joka perustuu

amfori BSCI:n Code of Conduct -periaat-

teisiin. Lisäksi kaikille tässä selvityksessä

esitetyille osa-alueille on määritetty tar-

kemmat käytännöt ja ohjeet.

Vastuullisuus on yksi muoti- ja tekstii-

liteollisuutta voimakkaimmin muuttavista

megatrendeistä ja entistä tärkeämpi ku-

luttajien valintoja ohjaava tekijä. Vastuulli-

suuden merkityksen arvioidaan kasvaneen

yhä enemmän vuonna 2020 koronavirus-

pandemian seurauksena. Marimekon toi-

minta ja designfilosofia ovat aina pohjan-

neet vastuulliseen ajatteluun: Marimekko

haluaa tarjota asiakkailleen ajattomia,

käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, jotka

tuovat iloa pitkään ja joita ei haluta heittää

pois. Yhtiö uskoo, että määrätietoinen vas-

tuullisuustyö tukee voimakkaasti yrityksen

pitkän aikavälin menestystä. Marimekolla

on mahdollisuuksia parantaa vastuulli-

suutta sekä omassa toiminnassaan (esi-

merkiksi suunnittelu, materiaalivalinnat

ja materiaali-, energia- ja vesitehokkuus

omassa kangaspainossa) että yrityksen

arvoketjussa. Lisäksi Marimekko on mu-

kana useissa alan verkostoissa (muiden

muassa Better Cotton Initiative, amfori

BSCI, Responsible Sourcing Network ja

paikalliset alan yhdistykset), sillä alan eri

toimijoiden välistä yhteistyötä pidetään

tehokkaimpana tapana edistää vastuullis-

ten toimintatapojen yleistymistä.

Marimekon vastuullisuustyön painopis-

tealueet perustuvat Marimekon brändiin,

visioon ja arvoihin, analyysiin muoti- ja

tekstiiliteollisuuteen vaikuttavista mega-

trendeistä ja kuluttajatrendeistä ja

-näkemyksistä, selvityksiin koko arvo-

ketjun vastuullisuuteen vaikuttavista

tekijöistä ja vertailuun alan käytäntöihin,

sidosryhmien kanssa käytyihin keskus-

teluihin sekä työntekijöiden näkemyk-

siin. Marimekon vastuullisuutta koskevat

toimet kattavat tuotteiden koko elinkaaren

materiaaleista loppukäyttöön.

Marimekon vastuullisuusstrategiassa

vuosille 2016–2020 olennaisiksi määritet-

tyjä teemoja olivat ajattomien, kestävien

ja käytännöllisten tuotteiden suunnittelu,

asiakkaiden ja henkilöstön inspiroiminen ja

osallistaminen, vastuullisten toimintatapo

jen edistäminen toimitusketjussa, resurs-

sitehokkaasti toimiminen ja ympäristöstä

huolehtiminen sekä inspiroivan ja vastuulli

sen työpaikan tarjoaminen.

Marimekko julkisti uuden, entistäkin

kunnianhimoisemman vastuullisuusstrate

gian vuosille 2021–2025 joulukuussa 2020.

Strategia rakentuu kolmesta pääperiaat

teesta ja niihin liittyvistä tarkemmista ta-

voitteista ja hankkeista. Kolme koko arvo-

ketjuun ulottuvaa pääperiaatetta ovat aja-

ton design tuo iloa sukupolvesta toiseen,

tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä ja

kohti positiivista muutosta oikeudenmukai

suuden ja tasa-arvon avulla. Tarkem-

min uudesta vastuullisuusstrategiasta

kerrotaan Tilinpäätös 2020 -julkaisun

sivulla 9 ja Marimekon verkkosivuilla

company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/.

Marimekko on määrittänyt hallintomallin

muiden kuin taloudellisten asioiden kehittä

mistä ja hallinnointia varten:

• Hallitus hyväksyy vastuullisuusstra

tegian ja siihen sisältyvät tärkeim-

mät tavoitteet sekä vuosittaiset

vastuullisuuskatsaukset.

• Johtoryhmä määrittää tavoitteet ja

seuraa edistymistä vähintään puolivuo

sittain. Muihin kuin taloudellisiin asioihin

liittyviä riskejä käsitellään osana konser

nin yhteistä riskinhallintaa ja ne esitetään

hallituksen toimintakertomuksessa.

• Kukin liiketoimintayksikkö ja toiminto

huolehtii omaan vastuualueeseensa

liittyvistä toimista yhteisiin tavoitteisiin

pyrittäessä.

• Liiketoiminnan kehitys ja transformaatio

-tiimi koordinoi uusien, Marimekon vas

tuullisuusajattelua tukevien liiketoimin-

tamallien ja palveluiden suunnittelua ja

testaamista. Tiimi vastaa vastuullisuuden

transformaatio-ohjelman toteutumisesta.

Marimekon vastuullisuuspäällikkö tukee

ja koordinoi vastuullisuustyötä.

Marimekon designfilosofia perustuu ajat-

tomiin ja kestäviin tuotteisiin, joista on iloa

vuosiksi eteenpäin. Pitkäikäiset tuotteet

ovat avainasemassa kehitettäessä muo-

titeollisuuden vastuullisuutta, sillä esi-

merkiksi vaatteiden käyttöiän kaksinker-

taistaminen voi alentaa alan aiheuttamia

päästöjä jopa 44 prosenttia¹.

Marimekon tavoitteena on pidentää

tuotteidensa elinkaarta monin tavoin.

Yritys pyrkii tarjoamaan esteettisesti aja-

tonta designia materiaaleista, jotka kes-

tävät käyttöä. Vastuullisuus huomioidaan

osana suunnittelua ja tuotekehitystä esi-

merkiksi materiaalivalinnoissa ja kuvioiden

asettelussa siten, että leikkuuhukan määrä

saadaan minimoitua.

Marimekko on sitoutunut lisäämään

vastuullisemman puuvillan ja muiden vas-

tuullisempien materiaalien osuutta tuot-

teissaan. Vastuullisesti tuotetun puuvillan

hankinnassa yhtiö on tähän asti käyttänyt

pääasiassa Better Cotton (BCI) -puuvillaa.

Marimekko on kansainvälisen Better Cot-

ton Initiative (BCI) -aloitteen jäsen. BCI:n

tavoitteena on kehittää maailmanlaajui-

sesti puuvillan tuotantoa paremmaksi niin

viljelijöiden, ympäristön kuin alan tulevai-

suudenkin kannalta. Vuoden 2020 lopussa

BCI-puuvillan osuus oli 82 prosenttia (96)²

kaikesta yrityksen hankkimasta puuvil-

lasta. BCI-puuvillan osuus laski, sillä osa

vuoden 2020 aikana tilatusta BCI-puuvil-

lasta kirjautui seurantajärjestelmään vasta

vuoden 2021 puolella ja kierrätetyn puuvil-

lan käyttö kasvoi.

Marimekon oma kangaspaino tarjoaa

ainutlaatuisen mahdollisuuden uusien,

entistä vastuullisempien kankaiden ja väri-

aineiden testaamiseen painoprosessissa,

ja yhtiö osallistuu aktiivisesti tällaisiin hank-

keisiin. Alkuvuodesta 2020 Marimekko

julkisti ensimmäiset demotuotteet, jotka

ovat syntyneet yhteistyössä suomalaisen

kuituteknologiayhtiön Spinnovan kanssa.

Näissä ensimmäisissä Spinnovan kuidusta

valmistetuissa painokuosillisissa vaatteissa

käytetty kangas oli painettu Marimekon

painossa loppuvuodesta 2019. Vuonna

2020 Marimekon kangaspainossa jatket-

tiin painotestejä uudella, kasvipohjaisella

indigoväriaineella, jolla myös painettiin kan-

gasta vuoden 2021 mallistoja varten.

Lisäksi Marimekko sai valmiiksi mate-

riaalistrategian, joka muodostaa jatkossa

perustan materiaalien valinnalle ja kehi-

tyshankkeille. Marimekon tavoitteena on

vähentää tekstiilimateriaaliensa ympäris-

töjalanjälkeä 30 prosenttia (Higg Material

Sustainability Indexillä laskettuna) vuoden

2025 loppuun mennessä lisäämällä eri-

laisten, entistä vastuullisempien materi-

aalien käyttöä. Nämä strategian mukaiset

materiaalivalinnat aloitetaan vuonna 2021,

ja niiden tulokset näkyvät kuluttajille Mari-

mekon tulevissa mallistoissa.

Marimekko pyrkii lisäämään vastuul-

lisempien materiaalien osuutta myös

pakkauksissa. Jo nyt käytetyt pakkaukset

valmistetaan kierrätettävistä materiaa-

leista. Jatkossa tavoitteena on esimerkiksi

vähentää muovin käyttöä sekä käyttää

enemmän kierrätettyjä materiaaleja.

Tuotteiden pitkäikäisyyden varmista-

miseksi Marimekolla on käytössä kankaan

Ellen MacArthur Foundation, A new textiles

economy: Redesigning fashion’s future (2017,

http://www.ellenmacarthurfoundation.org/

publications).

Better Cotton Initiative muutti vuonna 2020

laskentaohjeistustaan. Vuoden 2019 vertailuluku

on oikaistu vastaavasti.

kestävyyden ja hyvän laadun varmis-

tavat prosessit omassa kangaspainos-

saan, ja lisäksi yritys tarkistaa säännöl-

lisesti sopimusvalmistajilta hankittujen

tuotteiden laatua omilla testeillään ja

kolmansien osapuolten suorittamilla

tuotannontarkistuksilla.

Antamalla tietoa tuotteistaan, nii-

den asianmukaisesta huoltamisesta ja

tavoista pidentää tuotteiden käyttöikää

Marimekko voi inspiroida ja osallistaa

asiakkaitaan tuotteiden käyttöiän maksi-

mointiin. Vuonna 2020 Marimekko jatkoi

sosiaalisessa mediassa järjestettäviä

Behind the Patterns -kyselytunteja, joilla

lisätään vuorovaikutusta loppukäyttä-

jien kanssa. Kyselytunteja järjestettiin

vuoden aikana kuusi, ja kukin tilaisuus

keräsi keskimäärin 23 300 yksittäistä

seuraajaa. Alkuvuodesta 2020 julkaistiin

uusi, entistä laajempi hoito-opas Marime-

kon tuotteille. Hoito-oppaasta kerrottiin

säännöllisesti vuoden aikana sosiaalisessa

mediassa ja marraskuussa tuotteiden

huoltoa esiteltiin Helsingin lippulaivamyy-

mälässä yhteistyössä Arkive Atelierin

kanssa. Tuotteiden oikea huolto auttaa

paitsi käyttöiän pidentämisessä myös

käytön aikaisten ympäristövaikutusten

pienentämisessä. Lisäksi yritys tukee

tuotteidensa uudelleenkäyttöä esimer-

kiksi tekemällä pitkäjänteistä yhteistyötä

käytettyjä vaatteita ja asusteita myy-

vän Vestis-kaupan kanssa Suomessa.

Vuodelle 2020 suunnitellut vaatteiden

keräystapahtumat jouduttiin perumaan

koronaviruspandemian vuoksi. Keräys-

tapahtumia jatketaan pandemiatilanteen

hellitettyä. Lisäksi yhtiö pilotoi vuonna

2021 tuotteiden uudelleenmyyntipalveluja.

Kestävä ja ajaton design

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

• Kestävien, laadukkaiden ja käytännöllisten tuotteiden tarjoaminen

• Vastuullisemman puuvillan osuuden lisääminen tuotteissa

• Muiden vastuullisempien materiaalien osuuden lisääminen tuotteissa ja

pakkauksissa

• Kiertotalouden tukeminen sitä edistävien projektien ja palvelujen kautta

• Tiedon jakaminen tuotteista, niiden asianmukaisesta huoltamisesta

ja tavoista pidentää tuotteiden käyttöikää

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Reklamoitujen tuotteiden osuus,

tavoite enintään 0,5 % myydyistä

tuotteista

BCI-puuvillan osuus kaikesta

hankitusta puuvillasta,

tavoitteena kasvattaa osuutta

Uusien, vastuullisempien materiaalien kehittämiseen pyrkivät hankkeet

• Uusien materiaalien kehittämistä koskeva yhteistyö Spinnovan kanssa

• Luonnonvärien käyttöä koskeva yhteistyö Natural Indigon kanssa

Kiertotaloutta tukevat hankkeet

• Uudelleenmyyntipalveluiden liiketoimintamallien analysointi ja pilottiprojektin

suunnittelu

Toimet, jotka lisäävät tuotteisiin liittyvän tiedon jakamista asiakkaille

ja sen tuomista asiakkaiden saataville

• Uusi, entistä laajempi hoito-opas tuotteille

• Tuotteiden huoltoa koskeva yhteistyö Arkive Atelierin kanssa Suomessa

• Behind the Patterns -kyselytunnit sosiaalisessa mediassa

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020

Kestävä ja ajaton design

% %

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

2018 2019 2020

0,3 0,3

0,4

100

2018 2019 2020

64³

Better Cotton Initiativen laskentatavan muutoksen vuoksi vuoden 2018 luku ei ole vertailukelpoinen

vuosien 2019 ja 2020 lukujen kanssa. Vuonna 2020 BCI-puuvillan osuus laski, sillä osa vuoden aikana

tilatusta BCI-puuvillasta kirjautui seurantajärjestelmään vasta vuoden 2021 puolella ja kierrätetyn

puuvillan käyttö kasvoi.

Marimekon laajaa tuotevalikoimaa val-

mistaa kansainvälinen verkosto, johon

kuuluu noin 70 sopimusvalmistajaa ja 100

tehdasta. Yrityksen tavoitteena on löy-

tää aina kunkin tuotekategorian kannalta

paras valmistuspaikka. Tuotteista 60 pro-

senttia valmistetaan EU-maissa ja loput

EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tai

Aasiassa. Tekstiiliteollisuuden toimitus-

ketjut ovat monimutkaisia, ja niissä on

useita toimijoita. Näin ollen koko toimi-

tusketjun vastuullisuuden parantaminen

raaka-aineista myymälään saakka vaatii

pitkäjänteistä työtä. Marimekko huomioi

toimitusketjun vastuullisuuden kehittämi-

sessä sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja

hallinnolliset aiheet.

Marimekolla on vahvat arvot, joista

yksi – rehtiys kaikkia ja kaikkea kohtaan –

kiteyttää yrityksen vastuullisuusajattelun

ja ulottuu niin henkilökuntaan, asiakkaisiin

kuin yhteistyökumppaneihinkin ympäri

maailmaa. Marimekko on sitoutunut

kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikessa

toiminnassaan. Yrityksen toimintatavat

ihmisoikeuskysymyksissä perustuvat YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaa-

viin periaatteisiin (UNGP).

Marimekon hankinnoissa noudatetaan

vastuullisen hankinnan periaatteita ja

yhtiön Supplier Code of Conductia, joka

kaikkien tuotteiden valmistajien on allekir-

joitettava. Nämä toimittajien toimintaoh-

jeet määrittelevät muun muassa ihmisoi-

keuksien kunnioittamisen, kuten lapsi- ja

pakkotyövoiman vastaiset tiukat periaat-

teet, sekä työntekijöiden oikeuden järjes-

täytymiseen ja tasavertaiseen kohteluun.

Marimekko on mukana eurooppalaisessa

amfori BSCI -hankkeessa, joka edistää pa-

rempia työolosuhteita ja niiden valvontaa

globaaleissa hankintaketjuissa. Tavaran-

toimittajien kanssa allekirjoitettavat han-

kintasopimukset velvoittavat toimittajan

noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön

(ILO) sopimuksia ja amfori BSCI:n Code of

Conduct -ohjeistusta.

Marimekon ihmisoikeuksia koske-

vaan due diligence -prosessiin sisältyvät

huolellinen toimittajien valinta ja arviointi,

sopimusvelvoitteet, toimittajille tehtävät

kyselyt (esimerkiksi käytettävien materiaa-

lien alkuperästä), kolmansien osapuolten

riippumattomat tarkastukset pääasiassa

Euroopan ulkopuolella (maissa, jotka luo-

kitellaan korkeamman riskin maiksi) sijait-

sevissa tehtaissa, Marimekon työntekijöi-

den suorittama valvonta tehdaskäyntien

yhteydessä, korjaavien toimenpiteiden

seuranta, Marimekon hankintaosaston

koulutus, ulkoiset arvioinnit ja ulkopuolis-

ten raporttien tarkastelu sekä yhteistyö

alan organisaatioiden kanssa. Marimekko

ei hanki materiaaleja erittäin korkean riskin

maista. Tämä koskee erityisesti puuvillan

hankintaa Uzbekistanista, Turkmenista-

nista ja Xinjiangin uiguurien autonomiselta

alueelta Kiinassa. Due diligence -prosessia

kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2020 aikana Marimekon

kumppaneina toimivien tavarantoimittajien

tehtaissa tehtiin 20 (13) amfori BSCI -audi-

tointia. Vuoden aikana tehdyissä auditoin-

neissa ei todettu nollatoleranssihavaintoja,

kuten viitteitä lapsi- tai pakkotyövoiman

käytöstä tai välittömistä ja merkittä-

vistä riskeistä työntekijöiden terveydelle.

Auditoinneissa tehdyistä havainnoista

suurin osa koski työterveys- ja -turvalli-

suusasioita (2020: 35 prosenttia; 2019:

43), johtamisjärjestelmiä (18 prosenttia;

17) sekä työntekijöiden osallistamista

ja suojelua (14 prosenttia; 10). Tarpeen

mukaan laadittiin suunnitelmat korjaavia

toimenpiteitä varten. Koronapandemiasta

huolimatta kolmansien osapuolten tarkas-

tuksia tehtaissa pystyttiin jatkamaan lähes

normaalissa aikataulussa, mutta matkus-

tusrajoitusten vuoksi Marimekon oman

henkilökunnan vierailut toimittajien teh-

taisiin eivät olleet mahdollisia. Korjaavien

toimenpiteiden toteutumista seurattiin

dialogissa toimittajien kanssa. Raportoi-

tujen ihmisoikeusloukkauksien perusteella

Marimekko kielsi vuoden aikana toimitta-

jiltaan Xinjiangin uiguurien autonomiselta

alueelta Kiinasta peräisin olevan puuvillan

tai alueella sijaitsevien alihankkijoiden käy-

tön Marimekon tuotteiden valmistuksessa.

Vastuullinen toimitusketju

2018 2019 2020

100

2018 2019 2020

98 98 100

100

2018 2019 2020

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020

Vastuullinen toimitusketju

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

• Läpinäkyvyyden lisääminen kohti raaka-ainehankintaa

• Sopimusvalmistajien valitseminen huolella ottamalla huomioon ihmisoikeudet ja

ympäristönsuojelun

• Ihmisoikeuksien, elämiseen riittävän palkkauksen, työntekijöiden

voimaannuttamisen ja turvallisten työolosuhteiden edistäminen toimitusketjussa

dialogin, auditointien ja koulutuksen avulla

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Toimet, jotka parantavat läpinäkyvyyttä

• Julkinen toimittajaluettelo vuodesta 2015 alkaen; vuonna 2020 lista päivitettiin

vastaamaan Transparency Pledgen vaatimuksia

• Toimittajien alihankkijoiden ja tavarantoimittajien (mukaan lukien kankaan-

toimittajien) kartoitus ja kirjaaminen sisäisiin järjestelmiin

• Kyselyt materiaalien alkuperästä

• Osallistuminen Vaatevallankumous-kampanjaan

• Behind the Patterns -kyselytunnit sosiaalisessa mediassa

Valmistuksen osuus EU-maissa /

EU:n ulkopuolella

Hankintojen osuus auditoiduilta

tavarantoimittajilta EU:n

ulkopuolisissa maissa

EU-maat

EU:n ulkopuoliset maat

% %

Auditointien lukumäärä vaihtelee vuosittain johtuen auditointien ajoituksesta, sillä auditoinnit tehdään

edellisen auditoinnin tuloksen mukaan yhden tai kahden vuoden välein, tai muutoksista toimittajaken-

tässä, sillä uudella tehtaalla voi esimerkiksi olla jokin muu auditointi kuin amfori BSCI.

Auditointien lukumäärä ja

tulokset

Erinomainen (A)

Hyvä (B)

Hyväksyttävä (C)

Välttävä (D)

Kpl

Marimekko pyrkii jatkuvasti pienentämään

toimintansa ympäristövaikutuksia. Yrityk-

sen oman toiminnan pääasialliset ympäris-

tövaikutukset liittyvät kangaspainoon, joka

sijaitsee Helsingissä. Lisäksi ympäristövai-

kutuksia aiheutuu arvoketjussa esimerkiksi

materiaalien valmistuksesta, logistiikasta

ja tuotteiden käytöstä.

Marimekon kangaspainossa tavoit-

teena on pienentää ympäristövaikutuk-

sia jatkuvasti tehostamalla materiaalien,

veden ja energian käyttöä ja minimoimalla

jätteen määrä omassa toiminnassa.

Painolla on käytössään omat ympäristö- ja

kemikaalinhallintaprosessit, ja 83 prosent-

tia (86) painetuista kankaista on sertifioitu

STANDARD 100 by OEKO-TEX® -kritee-

ristön mukaisesti. Sertifikaatti takaa, että

tuotteet tai materiaalit eivät tutkitusti

sisällä kriteeristön määrittelemiä haitallisia

kemikaaleja.

Sopimusvalmistajiaan koskevat ym-

päristövaatimukset Marimekko määrittää

Supplier Code of Conductissa ja vastuul-

lista materiaalinhankintaa koskevissa

tuotelinjauksissa. Yrityksen hankintatiimit

keräävät ja arvioivat säännöllisesti tietoa

toimitusketjun ympäristövaikutuksista.

Marimekolla on myös kemikaalien hallintaa

koskevat periaatteet, jotka määritetään

sopimuksissa ja yrityksen rajoitettujen ai-

neiden listassa (Restricted Substances

List). Periaatteiden noudattamista valvo-

taan riskien arviointiin perustuvalla satun-

naisella testauksella.

Vuonna 2020 Marimekko lisäsi ympä-

ristöystävällisempien aineiden ja kemikaa-

lien käyttöä. Marimekon kangaspainossa

aloitettiin esimerkiksi painaminen luonnon-

väreillä ja aiempien tuotantojen ylijäämä-

väreistä valmistetulla värillä.

Marimekko jatkoi selvityksiä toimin-

tansa hiilijalanjäljen kartoittamiseksi. Vuo-

den aikana tarkennettiin kangaspainon ja

pääkonttorin toiminnan hiilijalanjälkeä sekä

arvioitiin Marimekon omien myymälöiden

ja toimistojen hiilijalanjälki ja yhtiön käyt-

tämien tekstiilimateriaalien ympäristö-

jalanjälki. Jatkuvan kehitystyön ja pääs-

töjen kompensoinnin ansiosta Marimekon

omat toiminnot eli kangaspaino, toimistot

sekä kaikki yhtiön omat myymälät eri puo-

lilla maailmaa saavuttivat hiilineutraaliuden

vuonna 2020. Lisäksi Marimekko asetti

osana uutta vastuullisuusstrategiaansa

uudet päästövähennystavoitteet vuoden

2025 loppuun mennessä.

Resurssitehokkuus ja ympäristö

2018 2019 2020

3,6 3,8

4,4

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020

Resurssitehokkuus ja ympäristö

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

• Toiminnan hiilijalanjäljen jatkuva pienentäminen

• Materiaali-, energia- ja vesitehokkuuden jatkuva parantaminen omassa

toiminnassa

• Ei kaatopaikkajätettä omasta toiminnasta

• Ympäristön kannalta parempien kemikaalien etsiminen (vihreämmät kemikaalit

omassa kangaspainossa, vaiheittainen PFC-yhdisteistä ja PVC-muovista

luopuminen, joka saatiin päätökseen vuonna 2019)

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Kasvu johtuu pääasiassa 1.1.2020 käyttöön otetusta biokaasun suurem-

masta lämpöarvosta. Aiemmalla lämpöarvolla laskettuna tuotantometrikoh-

tainen kulutus on 4,0 kWh.

Kattaa kangaspainon ja pääkonttorin toiminnot Helsingissä ja sähkönkulu-

tuksen osalta lisäksi kiinteistöt Kiteellä ja Sulkavalla.

Marimekko on kasvattanut pellavan osuutta materiaaleissaan. Pellava-

kankaat on pestävä ennen painamista, mikä kasvattaa vedenkulutusta/

tuotantometri.

Biokaasun kulutus

kWh/tuotantometri

Uusiutuvan energian osuus

tuotetusta ja ostetusta energiasta

Veden kulutus,

tavoitteena vähentää 20 % vuoden 2010

tasosta, joka oli 31 l/m

l/tuotantometri

100

2018 2019 2020

7,8

Hiilidioksidipäästöt

(scope 1 ja 2),

tavoitteena vähentää 50 % vuoden

2010 tasosta, joka oli 1 399 tonnia

Tuotettujen jätteiden hyötykäytön

osuus energiantuotannossa tai

kierrätettynä materiaalina,

tavoite 100 %

STANDARD 100 by OEKO-TEX®

-kriteeristön mukaisesti sertifioitujen

materiaalien osuus omassa

kangaspainossa

200

400

600

800

2018 2019 2020

350

306

162

100

2018 2019 2020

96 97 10 0

100

2018 2019 2020

Vedenkulutusta nosti värinkeston parantamiseksi tietyille kankaille vuonna

2019 käyttöön otetut kaksinkertaiset pesut. Pesuja jatkettiin vuonna 2020.

Vuoden 2019 luku on päivitetty vuoden 2019 päästökertoimella laskien.

Vuoden 2020 luku on laskettu käyttäen vuoden 2019 päästökerrointa.

Sertifioitujen materiaalien osuuden lasku johtui pellavan käytön lisäänty-

misestä kangaspainossa. Pellavakankaat eivät toistaiseksi ole Marimekon

OEKO-TEX®-sertifikaatin piirissä.

Marimekon menestys perustuu henkilö-

kunnan vahvaan sitoutumiseen ja yrityk-

sen kykyyn hyödyntää jokaisen työnteki-

jän taidot ja luovuus päivittäisessä työssä.

Yritys uskoo rehtiyteen, rohkeuteen ja

yhteistyöhön ja vaalii avointa, matalan

hierarkian yrityskulttuuria, joka perustuu

luovuuteen ja yrittäjyyteen. Marihenki,

johon sisältyvät yrityksen arvot, muodos-

taa perustan Marimekon henkilökunnan

yhteistyölle. YK:n ihmisoikeuksien yleis-

maailmallinen julistus ja Marimekon Code

of Conduct määrittävät periaatteet, joiden

mukaisesti sosiaalisia asioita johdetaan

yrityksen omassa toiminnassa.

Marimekon kulttuuri ja työympäristö

perustuvat yhdenvertaisuuteen, moni-

muotoisuuden arvostamiseen ja mukaan

ottamiseen (inkluusioon). Marimekko ei

hyväksy syrjintää. Yritys haluaa tarjota

turvallisen, välittävän, yhteisöllisen ja ar-

vostavan työympäristön kaikille työnte-

kijöilleen. Kaikki asiattomaan käytökseen

liittyvät ongelmat tutkitaan määritettyjen

prosessien mukaisesti. Yritys edistää

tasa-arvoa tasa-arvosuunnitelman perus-

teella, tarjoaa koulutusta esimiehilleen ja

mittaa onnistumistaan henkilöstötutki-

musten avulla.

Marimekko edistää henkilöstön hy-

vinvointia tukemalla työntekijöidensä

terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä var-

mistamalla voimaannuttavan työilmapiirin.

Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä

työterveyshuollon, henkilöstöosaston,

esimiesten ja työsuojeluorganisaation

kanssa. Marimekossa on käytössä varhai-

sen välittämisen malli, jonka tavoitteena

on edistää työssä jaksamista, työkykyä

ja hyvinvointia työpaikalla. Tavoitteena

on lisätä vuoropuhelua esimiehen ja

työntekijöiden välille erityisesti työhön

ja työkykyyn liittyvissä asioissa, paran-

taa työskentelyolosuhteita sekä ehkäistä

pitkittyneitä poissaoloja ja työkyvyttömyy-

destä aiheutuvia eläköitymisiä. Työtur-

vallisuuden ennalta ehkäisevinä toimen-

piteinä työstä aiheutuvat vaarat ja riskit

tunnistetaan sekä arvioidaan. Työntekijät

ilmoittavat turvallisuushavainnoistaan

yhteisen järjestelmän kautta. Ilmoitettuja

turvallisuushavaintoja ja sattuneita työta-

paturmia seurataan säännöllisesti ja niiden

perusteella tehdään tarvittavia korjaavia

toimenpiteitä Suomessa.

Marimekko tukee työntekijöidensä

henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä.

Konserninlaajuinen suorituksen johta-

mismalli Maripeople, joka kattaa sekä

työtehtäviin että toimintatapoihin liittyviä

tavoitteita, on yksilöllisen suorituksen joh-

tamisen ja arvioinnin perusta. Vuosittaisen

Maripeople-prosessin kautta työntekijät

saavat tietää, mitä heiltä odotetaan, pää-

sevät keskustelemaan työstään ja kasvun

edellyttämistä taidoista esimiestensä

kanssa sekä saavat ja antavat palautetta.

Hyvin toteutettu Maripeople-prosessi

edistää työntekijöiden hyvinvointia ja

sitoutumista liittämällä Marimekon jokai-

sen työntekijän työpanoksen yrityksen

strategiaan. Marimetri-henkilöstötutkimus

on aiemmin toteutettu 1–2 vuoden välein.

Marimetri-konseptin toimivuutta arvioi-

daan vuoden 2021 ensimmäisellä puolis-

kolla. Lisäksi Marimekko seuraa ja kehittää

esimiestyötä esimieskyselyjen avulla.

Vuoden 2020 aikana Marimekko jatkoi

esimies- ja johtamistaitojen kehittämistä

koko organisaatiossa, sillä hyvä esimies-

työ parantaa työntekijöiden hyvinvointia,

sitoutumista ja suoritusta. Esimies- ja

johtamistaitojen kehittämisen merkitys

korostui entisestään pandemian aiheutta-

massa poikkeustilanteessa, ja esimiesten

kasvun tueksi järjestettiin koulutuksia.

Maripeople- suorituksen johtamismal-

lin prosessia kehitettiin edelleen. Myös

työsuojelu on tärkeä kehityksen painopis-

tealue, ja siihen liittyviä uusia työkaluja ja

prosesseja otettiin käyttöön Suomessa.

Lisäksi Marimekko järjesti koulutusta

muun muassa inklusiivisuudesta ja moni-

muotoisuudesta. Vuoden aikana otettiin

käyttöön uusia sisäisen viestinnän keinoja,

kuten koko henkilöstön yhteiset virtuaa-

liset tilaisuudet ja säännölliset avoimet

kyselytunnit.

Inspiroiva ja vastuullinen

työpaikka

75SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020

Inspiroiva ja vastuullinen työpaikka

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

• Työntekijöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun tukeminen koulutuksen ja

osaamisen kehittämisen avulla

• Marihengen vaaliminen

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Monimuotoisuus Marimekossa

Koko henkilöstö

Työntekijöiden sitoutumista

kuvaava pistemäärä

Tutkimusta ei toteutettu vuonna 2020 (edellinen toteutettiin vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa).

Tutkimuksen konseptia arvioidaan uudelleen ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2021.

Kattaa henkilöstön Suomessa.

Onnettomuudet

Sairauspoissaolot

Johtoryhmä Hallitus Työntekijöiden ikäjakauma

%Kpl

<20 vuotta: 1 %

20–29 vuotta: 22 %

30–39 vuotta: 29 %

40–49 vuotta: 26 %

50–59 vuotta: 16 %

60 vuotta: 6 %

Naiset

Miehet

100

2018 2019 2020

93 92 92

7 8 8

2018 2019 2020

71 71 78

29 29 22

2018 2019 2020

57 57 50

43 43 50

100

2018 2019 2020

74,9

(AA+)

74,1

(AA+)

2018 2019 2020

11 11

2018 2019 2020

2,9 2,7

2,3

Marimekko haluaa toimia samojen peri-

aatteiden mukaisesti kaikkialla maail-

massa noudattaen paikallisia lakeja ja

Marimekon arvoja sekä vastuullisia ja

eettisiä liiketoimintakäytäntöjä. Eettisen

liiketoiminnan tärkeimmät periaatteet

sisältyvät Marimekon yhteisiin toiminta-

ohjeisiin (Code of Conduct) ja toimittajien

toimintaohjeisiin (Supplier Code of Con-

duct). Tarkempia ohjeita annetaan kilpai-

luoikeusohjeissa ja sisäpiiriä koskevassa

käytännössä sekä tietosuojaan liittyvissä

ohjeissa. Korruption ja lahjonnan vastai-

set asiat käsitellään yhteistyökumppanei-

den, kuten tavarantoimittajien ja jakelijoi-

den, kanssa tehtävissä sopimuksissa.

Marimekolla on työntekijöitään var-

ten nimetön ilmiantokanava, jota hoitaa

riippumaton ulkopuolinen palveluntar-

joaja. Yhteistyökumppaneina toimiville

tavarantoimittajille tehtävät tarkastukset

kattavat myös eettisen liiketoiminnan

tarkastamisen amfori BSCI:n Code of

Conduct -säännöstön mukaisesti.

Marimekolla on Code of Conductia

koskeva verkkokoulutus, joka kaikkien

työntekijöiden on suoritettava. Yhtiö

uudisti perehdytyskäytäntöjään loppu-

vuonna 2019. Vuonna 2020 erilaisten

liiketoimintaohjeiden tuntemus oli aiempaa

tiiviimpi ja systemaattisempi osa uusien

työntekijöiden perehdytystä. Lisäksi

vuonna 2020 esimiehille ja avaintyönteki-

jöille järjestettiin useita sisäpiiri- ja kilpailu-

oikeudellisia asioita koskevia koulutuksia.

Eettinen liiketoiminta

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

• Sitoutuminen vastuullisiin ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Vastuullisia ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä koskeviin koulutuksiin

osallistuneiden osuus

TIETOJA SELVITYKSESTÄ

Tämä selvitys on laadittu Suomen kirjanpitolain luvun 3 a

ja EU-direktiivin 2014/95/EU mukaisesti. Selvitys koskee

tilikautta 1.1.–31.12.2020, ja se kattaa koko Marimekko-

konsernin, ellei toisin mainita. Lisäksi Marimekko laatii vuosittain

tarkemman vastuullisuuskatsauksen, joka julkaistaan yrityksen

verkkosivustolla toisen vuosineljänneksen aikana.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj

Hallitus Toimitusjohtaja

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020

Code of Conductia koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet työntekijät

Sisäpiiriä koskevaan koulutukseen osallistuneet esimiehet ja työntekijät, jotka käsittelevät

säännöllisesti julkaisematonta taloudellista tietoa

Kilpailuoikeutta koskevaan koulutukseen osallistuneet tukkumyynnin parissa ja muissa

valituissa ryhmissä työskentelevät henkilöt

Tietosuoja-asetusta koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet EU:ssa työskentelevät

tai EU:ssa asuvien ihmisten henkilötietoja käsittelevät työntekijät

100

2018 2019 2020

78 79

9693

Vuonna 2020 koulutus kohdennettiin vain tukkumyynnin tiimeille – ei täysin vertailukelpoinen vuoden 2019

tulosten kanssa.

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä 2020

JOHDANTO

Marimekko Oyj noudattaa Suomen osake-

yhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä

koskevia muita säädöksiä sekä Marimekko

Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki

Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Mari-

mekko Oyj noudattaa 1.1.2020 voimaan

tulleen hallinnointikoodin suosituksia

(Corporate Governance) noudata tai selitä

-periaatteen mukaisesti poikkeamatta

yksittäisistä suosituksista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestel-

mästä on laadittu 1.1.2020 voimaan

tulleen hallinnointikoodin suosituksen

mukaisesti ja toimintakertomuksesta

erillisenä kertomuksena, ja Marimekon

hallituksen tarkastus- ja palkitsemis-

valiokunta on käsitellyt sen. Selvitys

on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoit-

teessa company.marimekko.com.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n

verkkosivuilla osoitteessa

www.cgfinland.fi.

Yhtiön tilintarkastaja tilintarkastusyh-

teisö KPMG Oy Ab on tarkastanut, että

selvitys on annettu ja että sen talou-

delliseen raportointiprosessiin liittyvien

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on

yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

HALLINNOINTIA KOSKEVAT

KUVAUKSET

Marimekon ylintä päätösvaltaa käyttävät

hallintoelimet ovat emoyhtiö Marimekko

Oyj:n yhtiökokous ja hallitus sekä toimi-

tusjohtaja. Marimekolla ei ole hallinto-

neuvostoa. Yhtiökokouksessa osakkeen-

omistajat vahvistavat vuosittain yhtiön

tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta

sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkasta-

jan valitsemisesta ja näiden palkkioista

sekä tarvittaessa yhtiöjärjestyksen

muuttamisesta.

Marimekko Oyj:n yhtiökokouksen

kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjes-

tyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiöko-

kous on pidettävä vuosittain hallituksen

määräämänä päivänä kuuden kuukauden

kuluessa tilikauden päättymisestä.

8.4.2020 pidetyssä yhtiökokouksessa

noudatettiin koronaviruspandemian vuoksi

poikkeusjärjestelyjä turvallisuussyistä.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Hallituksen kokoonpano ja

osakeomistukset

Varsinainen yhtiökokous valitsee halli-

tuksen vuosittain. Merkittävät osakkeen-

omistajat valmistelevat hallituskokoonpa-

noa koskevan ehdotuksen. Yhtiökokous

ei ole perustanut osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaa.

Merkittävät osakkeenomistajat ottavat

hallituksen kokoonpanoa suunnitellessaan

huomioon yhtiön liiketoiminnan tarpeet,

sen kehityksen ja yhtiön strategian. Hal-

lituksen jäsenten valinnassa tavoitteena

on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena

tukee Marimekko Oyj:n liiketoimintaa, stra-

tegiaa ja liiketoiminnan asiakaslähtöisyyttä

parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituk-

sen monimuotoisuus varmistaa osaltaan

tämän tavoitteen toteutumisen. Hallituk-

sen monimuotoisuutta tarkastellaan eri

näkökulmista. Yhtiön kannalta olennaisia

tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täyden-

tävä osaaminen, koulutus ja kokemus

eri toimialoilta ja yhtiön liiketoiminnalle

merkittäviltä maantieteellisiltä alueilta

sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuu-

det. Hallituksen monimuotoisuutta tukee

erityisesti myös ikä- ja sukupuolijakauman

huomioiminen. Tavoitteena on ollut, että

kumpikin sukupuoli on tasavertaisesti

edustettuna hallituksessa ja että jäse-

nillä on kokemusta eri maantieteellisiltä

alueilta. Hallituksen monimuotoisuuden

katsotaan olevan keskeistä liiketoiminnan

asiakaslähtöisyyden kannalta. Tavoittei-

den toteutumista arvioidaan säännölli-

sesti. Hallituksen jäseneksi valittavalla on

oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja

mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa teh-

tävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon

valmistelussa huomioidaan myös yhtiön

pitkän aikavälin kehitys ja seuraajasuunnit-

telu. Hallituksen jäseniä ei aseteta erityi-

sen asettamisjärjestyksen mukaan.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa

8.4.2020 Marimekko Oyj:n hallitukseen

valittiin seuraavat henkilöt:

Mika Ihamuotila,

hallituksen puheenjohtaja

• s. 1964

• Kauppatieteiden tohtori

• Päätoimi: hallituksen puheenjohtaja,

Marimekko Oyj, 2016– (hallituksen pää-

toiminen puheenjohtaja ja CEO,

Marimekko Oyj, 2015–2016)

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 0. Määräysvaltayhteisön,

PowerBank Ventures Oy:n, osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 1 017 700

osaketta. Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

Elina Björklund,

hallituksen varapuheenjohtaja

• s. 1970

• Kauppatieteiden maisteri, IDBM Pro

• Päätoimi: toimitusjohtaja, Reima Oy,

2012–

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 12 382 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Rebekka Bay 2.6.2020 saakka

• s. 1969

• Taiteen kandidaatti (muoti)

• Päätoimi: taiteellinen johtaja, Uniqlo

Global Innovation Center, 2017–2020

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä 2.6.2020: 2 304

osaketta. Määräysvaltayhteisöjen ja

Marimekon kanssa samaan konserniin

kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja

osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

2.6.2020: 0.

Arthur Engel

• s. 1967

• Taloustieteen tutkinto

• Päätoimi: hallitusammattilainen sekä

itsenäinen neuvonantaja ja sijoittaja

(Hilaritas AB), 2013–

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 13 862 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Mikko-Heikki Inkeroinen

• s. 1987

• Valtiotieteiden maisteri

• Päätoimi: Chief Digital Officer, Kamux

Oyj, 2018–

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oi-

keudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 4 790 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Helle Priess

• s. 1976

• Humanististen tieteiden kandidaatti

(Kiinan-tutkimus)

• Päätoimi: omistaja ja toimitusjohtaja,

Priess Ltd., 2009–

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 2 304 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Catharina Stackelberg-Hammarén

• s. 1970

• Kauppatieteiden maisteri

• Päätoimi: perustaja ja päätoiminen

hallituksen puheenjohtaja, Marketing

Clinic Oy, 2019–

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oi-

keudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 5 057 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumatto-

muutta vuosittain Corporate Governance

-suositusten mukaisesti. Marimekko Oyj:n

hallituksen jäsenistä Rebekka Bay, Elina

Björklund, Arthur Engel, Mikko-Heikki

Inkeroinen, Helle Priess ja Catharina

Stackelberg-Hammarén ovat yhtiöstä ja

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista

riippumattomia. Mika Ihamuotila ei ole

riippumaton yhtiöstä eikä yhtiön merkittä-

vistä osakkeenomistajista (epäsuora omis-

tus PowerBank Ventures Oy:n kautta, 12,5

prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä).

Mika Ihamuotila on toiminut Marimekko

Oyj:n hallituksen puolipäiväisenä puheen-

johtajana 17.4.2019 lähtien erillisen pu-

heenjohtajan puolipäiväisyyteen pohjau-

tuvan johtajasopimuksen nojalla (toiminut

11.4.2016–16.4.2019 päätoimisena halli-

tuksen puheenjohtajana). Yhtiön tarkas-

tus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja

valmistelee johtajasopimuksen ehtoihin ja

palkitsemiseen liittyvät asiat. Edellä mai-

nitut seikat sekä Mika Ihamuotilan aiempi

tehtävä yhtiön toimitusjohtajana on otettu

huomioon riippumattomuusarviossa.

Kuvaus hallituksen toiminnasta

Perustan hallituksen tehtäville muodos-

taa osakeyhtiölaki. Osakeyhtiölain mukaan

hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja

sen toiminnan asianmukaisesta järjes-

tämisestä. Yhtiön juoksevaa hallintoa

hoitaa osakeyhtiölain mukaan toimitus-

johtaja hallituksen ohjeiden ja määräysten

mukaisesti.

Marimekko Oyj:n hallituksen keskeiset

tehtävät on määritelty hallituksen vahvis-

tamassa kirjallisessa työjärjestyksessä.

Työjärjestys päivitetään ja vahvistetaan

vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jäl-

keen pidettävässä hallituksen järjestäyty-

miskokouksessa. Kaikki yhtiön liiketoimin-

nan kannalta merkittävät ja laajakantoiset

asiat käsitellään hallituksessa.

Työjärjestyksen mukaan hallituksen

kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat

muun muassa

• konsernin ja liiketoiminta-alueiden stra-

tegisten tavoitteiden ja suuntaviivojen

määrittely ja vahvistaminen

• konsernin ja liiketoiminta-alueiden toi-

mintasuunnitelmien ja budjettien käsit-

tely ja hyväksyminen

• osavuosikatsausten, puolivuosikatsaus-

ten, konsernitilinpäätöksen ja toiminta-

kertomuksen käsittely ja hyväksyminen

• liiketoiminnan laajentaminen ja

supistaminen

• yritys- ja rakennejärjestelyt

• strategisesti tai taloudellisesti merkit-

tävistä investoinneista ja omaisuuden

hankinnasta ja myynneistä päättäminen

• rahoituspolitiikasta ja rahoitukseen liitty-

vistä vastuusitoumuksista päättäminen

• konsernin raportointimenettelyn, ris-

kienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä

tarkastus- ja valvontajärjestelmien

hyväksyminen

• tilintarkastussuunnitelman hyväksymi-

nen

• yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien

sopimusten ja muiden oikeustoimien

tavanomaiseen toimintaan kuulumisen ja

markkinaehtojen seuranta ja arviointi

• yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän

jäsenten nimittäminen ja palkitsemi-

sesta päättäminen

• toimitusjohtajan ohjeistaminen.

Vuonna 2020 hallitus keskittyi muun

muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

• yhtiön strategian kehittäminen sekä

liiketoiminta-alueiden strategisten ta-

voitteiden vahvistaminen

• myymäläverkoston ja verkkomyynnin

kansainvälisen laajentamisen

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

strateginen kehittäminen

• yhtiön uuden vastuullisuusstrategian

kehittäminen

• tuotevalikoiman strateginen kehittämi-

nen ja toimenpiteet tuottavuuden paran-

tamiseksi keskipitkällä aikavälillä

• suunnittelu- ja brändistrategian

tarkastelu

• toimintasuunnitelmien ja budjettien kä-

sittely ja vahvistaminen

• koronaviruspandemian vaikutusten

arviointi yhtiön toimintaan lyhyellä aika-

jänteellä ja strategiaan pitkällä aikajän-

teellä

• markkina-aseman vahvistaminen

Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Hallitus kokoontui vuonna 2020 yhdek-

sän kertaa. Hallituksen jäsenten osallis-

tumisprosentti kokouksiin oli 100. Hallitus

arvioi vuonna 2020 toimintaansa ja

työskentelytapojaan käyttämällä sisäistä

itsearviointia.

Yhtiö on huolehtinut siitä, että kaikki

hallituksen jäsenet ovat saaneet riittävät

tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympä-

ristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että

mahdolliset uudet hallituksen jäsenet on

perehdytetty tehtävään.

Hallituksen valiokunnat

Yhtiökokouksessa 8.4.2020 valittu hal-

litus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunnan. Tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunnan puheenjohta-

jaksi valittiin Elina Björklund ja jäseniksi

Mikko-Heikki Inkeroinen ja Catharina

Stackelberg-Hammarén.

Hallitus ei ole perustanut muita valio-

kuntia. Myöskään yhtiökokous ei ole aset-

tanut valio- tai toimikuntia.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta

käsittelee ja valmistelee hallituksen va-

liokunnalle vahvistaman työjärjestyksen

mukaisesti ylimmän johdon sopimusten

ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja

sille tavanomaisesti kuuluvat tehtävät ja

valvonnan, joita ovat muun muassa

• tilinpäätösraportointiprosessin seuranta

• taloudellisen raportointiprosessin

valvonta

• yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen

sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinta-

järjestelmien tehokkuuden seuranta

• yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmäs-

tään antamaan selvitykseen sisälty-

vän kuvauksen käsittely taloudelliseen

raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan järjestel-

mien pääpiirteistä

• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen

lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta

• lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintar-

kastusyhteisön riippumattomuuden ja

erityisesti yhtiölle tarjottavien oheis-

palvelujen arviointi sekä tilintarkastajan

valintaa koskevan päätösehdotuksen

valmistelu

• yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien

sopimusten ja muiden oikeustoimien

tavanomaiseen toimintaan kuulumisen ja

markkinaehtojen seuranta ja arviointi

• johdon palkitsemisen arviointi

ja tarkastaminen sekä huolehti-

minen palkitsemisjärjestelmien

tarkoituksenmukaisuudesta.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokun-

nan puheenjohtaja hyväksyy hallituksen

puheenjohtajan matka- ja edustuskuluille

budjetin sekä seuraa kyseisiä kuluja.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta

kokoontui vuonna 2020 viisi kertaa. Va-

liokunnan jäsenten osallistumisprosentti

kokouksiin oli 100.

HALLITUS

Riippumaton

yhtiöstä ja merkittävistä

Asema Valintavuosi osakkeenomistajista Läsnäolo

Mika Ihamuotila Puheenjohtaja vuodesta 2015 2008 Ei 9/9

Elina Björklund Varapuheenjohtaja vuodesta 2015 2011 Kyllä 9/9

Rebekka Bay Jäsen 2017 Kyllä 5/5¹

Arthur Engel Jäsen 2011 Kyllä 9/9

Mikko-Heikki Inkeroinen Jäsen 2015 Kyllä 9/9

Helle Priess Jäsen 2017 Kyllä 9/9

Catharina Stackelberg-Hammarén Jäsen 2014 Kyllä 9/9

TARKASTUS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

Riippumaton

yhtiöstä ja merkittävistä

Asema Valintavuosi osakkeenomistajista Läsnäolo

Elina Björklund Puheenjohtaja vuodesta 2015 2015 Kyllä 5/5

Mikko-Heikki Inkeroinen Jäsen 2017 Kyllä 5/5

Catharina Stackelberg-Hammarén Jäsen 2015 Kyllä 5/5

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Eronnut hallituksesta 2.6.2020.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja

päättää tämän palvelussuhteen ehdoista.

Ehdot on määritelty kirjallisessa toimi-

tusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus

on hyväksynyt. Toimitusjohtajan tehtä-

vänä on vastata yhtiön operatiivisesta

johtamisesta ja kehittämisestä hallituksen

antamien ohjeiden ja määräysten mukai-

sesti sekä informoida hallitusta yhtiön

liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen

kehittymisestä.

Tiina Alahuhta-Kasko, yhtiön toimitus-

johtaja 9.4.2015 lähtien

• s. 1981

• Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 28 830 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Yhtiön hallitus ei ole nimittänyt toimi-

tusjohtajan sijaista.

Johtoryhmä

Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualuei-

siin, joiden vastuuhenkilöt muodostavat

konsernin johtoryhmän. Johtoryhmän

puheenjohtajana toimii yhtiön toimitus-

johtaja. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai

yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Johtoryhmän tehtävänä on konserninlaa-

juisten liiketoimintaa ja menettelytapoja

koskevien asioiden käsittely. Johtoryh-

mässä käsitellään lisäksi muun muassa eri

liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitel-

mia ja liiketoiminnan kehitystä.

Elina Anckar, talousjohtaja 11.12.2015

lähtien

• s. 1968

• Kauppatieteiden maisteri

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 1 190 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Rebekka Bay, luova johtaja 1.9.2020

lähtien

• s. 1969

• Taiteen kandidaatti (muoti)

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 2 304 osaketta. Määräys-

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa

samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden

osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Tina Broman, hankinta- ja tuotejohtaja

2.10.2017 lähtien

• s. 1969

• Vaatetusalan tutkinto

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 160 osaketta. Määräysvalta-

yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

Kari Härkönen, digitaalisesta liiketoimin-

nasta vastaava johtaja 14.12.2017 lähtien

• s. 1981

• M.Sc., MBA

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 500 osaketta. Määräysvalta-

yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

Sanna-Kaisa Niikko, markkinointijohtaja

8.10.2020 lähtien

• s. 1986

• Humanististen tieteiden kandidaatti

(englanti)

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 50 osaketta. Määräysvalta-

yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

Morten Israelsen, myyntijohtaja

16.10.2020 saakka

• s. 1973

• Kauppatieteiden maisteri

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä 16.10.2020: 0.

Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon

kanssa samaan konserniin kuuluvien

yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä 16.10.2020: 0.

Tanya Strohmayer, henkilöstöjohtaja

10.2.2017 lähtien

• s. 1970

• Valtio- ja kauppatieteiden kandidaatti

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 724 osaketta. Määräysvalta-

yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

Dan Trapp, myyntijohtaja 2.11.2020

lähtien

• s. 1975

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 0. Määräysvaltayhteisöjen ja

Marimekon kanssa samaan konserniin

kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osake-

perusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden

2020 lopussa: 0.

Riika Wikberg, liiketoiminnan kehityksestä

ja muutoksesta vastaava johtaja 15.2.2018

lähtien

• s. 1981

• Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM

• Omat osakkeet ja osakeperusteiset

oikeudet yhtiössä tilikauden 2020

lopussa: 270 osaketta. Määräysvalta-

yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan

konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet

ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä

tilikauden 2020 lopussa: 0.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN-

HALLINTA MARIMEKKO-KONSERNISSA

Sisäinen valvonta

Marimekossa noudatetaan yhtiön sisäisen

valvonnan periaatteita ja toimintasuun-

nitelmaa valvonnan toteuttamiseksi ja

seuraamiseksi. Marimekko-konsernissa

sisäinen valvonta on prosessi, josta vas-

taavat konsernin hallitus ja toimitusjohtaja.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Sisäisen valvonnan tavoitteena on taata

riittävällä varmuudella, että

• toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön

strategian kanssa

• taloudellinen ja toiminnallinen raportointi

on luotettavaa

• konsernin toiminta on lainmukaista

• Code of Conduct ja eettiset arvot ovat

vakiintuneet.

Marimekon hallitus keskittyy omistaja-

arvon kasvattamiseen ja hyvän hallintota-

van mukaisesti varmistaa, että yhtiöllä on

olemassa sisäisen valvonnan periaatteet.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisva-

liokunta vastaa yhtiön sisäisten kont-

rollien ja riskienhallinnan tehokkuuden

valvomisesta.

Marimekko Oyj:n sisäinen valvonta

perustuu COSO (Committee of Sponso-

ring Organizations) -malliin, jonka viisi kes-

keistä osa-aluetta ovat kontrolliympäristö,

riskien arviointi, valvontatoimet, tiedotus

ja viestintä sekä seuranta. Osa-alueet ja

niiden rooli taloudellisessa raportoinnissa

on esitetty tarkemmin myöhemmin tässä

selvityksessä.

Riskienhallinta

Marimekon riskienhallintaa ohjaa yhtiön

hallituksen hyväksymä riskienhallintapoli-

tiikka, joka määrittelee yhtiön riskienhallin-

nan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä

riskienhallintaprosessin organisoinnin ja

valvonnan.

Marimekon riskienhallinnan tavoitteena

on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys

ja varmistaa konsernin vakaa tuloske-

hitys. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi,

jossa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön

toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä

avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan

sellaiset riskit, jotka saattavat estää lii-

ketoimintamahdollisuuden käyttämisen,

vaarantaa tai estää konsernin tai sen osan

strategisten tavoitteiden saavuttamisen

tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin ai-

heuttaa merkittäviä seuraamuksia yhtiölle,

henkilöstölle tai sidosryhmille. Riskienhal-

linta on kiinteä osa yhtiön johtamis- ja pää-

töksentekoprosessia ja kattaa konsernin

kaikki toiminnot.

Riskiraportointi on kiinteä osa Marime-

kon vuosittaista liiketoimintasuunnittelua

ja strategiaprosessia. Sisäinen riskirapor-

tointi kuuluu säännöllisesti tapahtuvaan,

jatkuvaan liiketoiminnan raportointiin

sekä liiketoiminnan lyhyemmän aikavälin

suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin.

Keskeisistä riskeistä ja riskienhallinnan toi-

menpiteistä raportoidaan vuosittain yhtiön

toimintakertomuksessa, neljännesvuosit-

tain julkaistavissa osavuosikatsauksissa,

lakien ja säännösten ja hyvän hallintotavan

mukaisesti sekä tapauskohtaisesti aina

tarvittaessa.

Roolit ja vastuut

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja

toiminnan lain- ja asianmukaisesta jär-

jestämisestä. Hallitus hyväksyy sisäisen

valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän hallin-

nointitavan politiikat.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemis-

valiokunta puolestaan valvoo yhtiön kirjan-

pitoa ja varainhoitoa sekä seuraa sisäisen

valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän

tehokkuutta.

Toimitusjohtaja luo perustan sisäisen

valvonnan toimintaympäristölle ohjeista-

malla muuta johtoa sekä valvomalla tapaa,

jolla se vastaa liiketoiminnan kontrol-

loinnista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön

juoksevaa hallintoa hallituksen antamien

ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toi-

mitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon

lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotet-

tavasta järjestämisestä.

Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on

omaan vastuualueeseen liittyvien sisäisen

valvonnan toimintaohjeiden ja menettely-

tapojen määrittäminen ja niiden kommuni-

kointi henkilöstölle.

Taloushallinto ja liiketoiminnan ohjaus

tukevat toimintojen kontrollien kehittä-

mistä, seuraavat kontrollien riittävyyttä ja

tehokkuutta sekä vastaavat ulkoisen ra-

portoinnin oikeellisuudesta, ajantasaisuu-

desta ja raportointiin liittyvien säännösten

noudattamisesta.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liit-

tyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Taloudelliseen raportointiprosessiin liit-

tyvä sisäinen valvonta on osa Marimekon

kokonaisvaltaista sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan viitekehystä. Marimekon

taloudelliseen raportointiprosessiin liitty-

vän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

tavoitteena on varmistaa, että

• taloudellinen raportointi on luotettavaa

ja tukee yhtiön sisäistä päätöksente-

koa sekä palvelee osakkeenomistajien

tarpeita

• konsernin toiminta on lainmukaista

• sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja

noudatetaan.

Marimekon konsernitilinpäätös on

laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan-

dardien (International Financial Reporting

Standards) mukaisesti. Konsernitilinpää-

töksen liitetiedot ovat myös suomalaisen

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mu-

kaiset. Mahdolliset tarkennukset tehdään

tilinpäätöksen liitetietojen mukaisesti.

Marimekko Oyj:n liiketoiminnan kehit-

tymistä sekä taloudellisten tavoitteiden

toteutumista seurataan koko konsernin

kattavalla taloudellisella raportoinnilla.

Myyntiraportit laaditaan soveltuvin osin

päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Kon-

sernin tulos- ja taseraportit laaditaan kuu-

kausittain. Yhtiön toimitusjohtaja raportoi

hallitukselle konsernin kuukausiraportin,

tilinpäätös- ja osavuosikatsausaineiston

sekä hallituksen työjärjestyksessä erik-

seen määrätyt asiat.

Konsernin liiketoiminnan kehittymi-

sestä ja taloudellisesta tilanteesta tiedote-

taan osavuosikatsauksissa, puolivuosikat-

sauksessa ja tilinpäätöstiedotteessa.

Kontrolliympäristö

Sisäinen kontrolliympäristö on perusta

Marimekon sisäiselle valvonnalle. Se edis-

tää organisaation kontrollitietoisuutta

ja luo pohjan muille sisäisen valvonnan

osa-alueille.

Sisäinen kontrolliympäristö käsittää

konsernin henkilöstön eettiset arvot ja

asiantuntemuksen, henkilöstön kehittämi-

sen, johdon toimintatavat ja johdon tavan

jakaa vastuuta ja määräysvaltaa sekä halli-

tuksen määrittelemät toiminnan suuntavii-

vat ja hyväksyntäpolitiikan.

Marimekon talousraportointiproses-

sin sisäinen kontrolliympäristö käsittää

ohjeistukset, jotka konsernissa on luotu

toimintatapojen yhtenäistämiseksi.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Tytäryhtiöiden kirjaamiskäytäntöjen

yhdenmukaisuuden varmistamiseksi kon-

sernissa on käytössä yhtenäinen tilikartta.

Tämän lisäksi koko konsernin kattavat las-

kentaperiaatteet on sisällytetty tilinpää-

tökseen, ja Marimekon hallitus hyväksyy

käytettävät laskentaperiaatteet.

Riskien arviointi

Marimekossa riskejä tunnistetaan katta-

vasti vuosittaisen strategia- ja toiminnan

suunnittelun osana. Tunnistetuille ja rahal-

lisesti arvotetuille riskeille määritetään ris-

kienhallinnan toimenpiteet, vastuuhenki-

löt ja toteutusaikataulu. Riskikartoituksen

päivitys toteutetaan neljännesvuosittain

osavuosikatsausten aikataulussa.

Riskien tunnistamisen lähtökohtana

käytetään Marimekon strategisia ja

operatiivisia tavoitteita. Pyrkimyksenä

on tunnistaa riskit, joiden toteutuminen

vaarantaisi yhtiön asettamien tavoitteiden

saavuttamisen. Riskianalyysit ja -arvioinnit

toteutetaan itsearviointeina.

Konsernin talousraportointiprosessiin

liittyville tunnistetuille riskeille on määri-

tetty kontrollitavoitteet sekä konsernille

yhteiset kontrollipisteet. Esimerkkejä kont-

rollipisteistä ovat sisäiset toimintaohjeet

ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset,

varmistukset ja tehtävien eriyttäminen.

Kontrollitoiminnot

Kontrolleja ovat ne toimintatavat, järjestel-

mät ja muut menettelytavat, joilla Marime-

kon johto pyrkii varmistamaan konsernin

toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden

ja luotettavuuden. Kontrollit auttavat myös

varmistamaan, että Marimekon tavoittei-

den saavuttamista uhkaavia riskejä halli-

taan asianmukaisesti.

Talousraportointiprosessin riskiarvios-

sa määritetyt kontrollipisteet ovat paikal-

laan kaikilla konsernin tasoilla varmista-

massa, että lainsäädäntöä, sisäisiä toimin-

tatapoja ja eettisiä arvoja noudatetaan.

Toimintojen johtajat vastaavat lainsäädän-

nössä tapahtuvien muutoksien seuraami-

sesta omilla vastuualueillaan sekä muutok-

sien kommunikoimisesta konsernissa.

Toimintojen johtajat ovat myös vastuussa

tarvittavien vaatimustenmukaisuuden var-

mistavien kontrollien asettamisesta sekä

tarvittavan koulutuksen järjestämisestä

toiminnoissa. Lisäksi keskeisimmille lii-

ketoiminta- ja raportointiprosesseille on

määritetty prosessikontrollit.

Marimekon konsernitilinpäätös

perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja

sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin.

Marimekko Oyj:n tytäryhtiöt raportoivat

konsernille kuukausittain, kvartaaleittain

ja tilinpäätösvaiheessa. Konsernin tytär-

yhtiöiden tilinpäätökset laaditaan paikal-

lisen kirjanpitokäytännön mukaisesti; ty-

täryhtiöt eivät sovella IFRS-standardeja

erillistilinpäätöksissään. IFRS:n mukais-

ten laatimisperiaatteiden edellyttämät

oikaisut tehdään konsernitasolla.

Konsernin talousosasto vastaa

konsernitilinpäätöksen laatimisesta

tytäryhtiöiden toimittamien tilinpäätös-

tietojen pohjalta. Konsernin talousjohtaja

ja Business Control -toiminto analysoivat

emoyhtiön ja tytäryhtiöiden toimittamia

lukuja mahdollisten poikkeamien havait-

semiseksi. Poikkeamien syyt analysoi-

daan erikseen, että voitaisiin varmistua

tilinpäätöstietojen oikeellisuudesta.

Tämän lisäksi konsernin talousosasto

tarkastaa tuloslaskelman ja taseen tiedot

ennen niiden toimittamista hallitukselle.

Hallitus hyväksyy osavuosikatsauk-

set, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstie-

dotteen ja tilinpäätöksen.

Viestintä ja tiedotus

Kontrolleista ja valvontamenette-

lyistä tiedottaminen on olennainen osa

Marimekon talousraportointiprosessin

sisäistä valvontaa. Talousraportoinnin

riskien arviointiin ja kontrollien määrit-

tämiseen osallistuvat tytäryhtiöiden ja

konsernin talousraportoinnista vastaavat

henkilöt. Konsernin yhteiset kontrollipis-

teet on kommunikoitu kaikille raportoin-

tiin osallistuville henkilöille. Konsernin

taloushallinto tukee yhteisten kontrollien

käyttöönottoa tytäryhtiöissä säännölli-

sellä ohjeistuksella ja seurannalla.

Konsernissa on laadittu ohjeet ta-

lousraportointiin, ja ohjeita päivitetään

säännöllisesti. Laskentaperiaatteet ja ra-

portointiohjeet kommunikoidaan kaikille

talousasioista vastaaville henkilöille.

Seuranta

Kontrollien seuranta on toimintatapa,

jolla arvioidaan valvontatoimenpiteiden

toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti.

Seuranta voi tapahtua jatkuvan seuran-

nan muodossa osana päivittäisiä työteh-

täviä tai erillisinä toimeksiantoina.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemis-

valiokunta hoitaa valvontatehtäväänsä

seuraamalla osavuosikatsausten ja

tilinpäätöksen raportointiprosessia sekä

arvioimalla sisäisen valvonnan ja riskien-

hallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta

talousraportointiprosessissa. Esimiehet

seuraavat talousraportointiprosessin

valvontajärjestelmän toimintaa jatkuvasti

osana operatiivisen toiminnan seuraa-

mista. Vaihtoehtoisesti valvontaa voi

hoitaa myös konsernin taloustoiminto.

Jatkuva valvonta käsittää säännölliset

johdon aktiviteetit sekä muut toimet,

joita henkilöstö toteuttaa tehtäviä

hoitaessaan.

Erillisten arvioiden laajuus ja to-

teuttamistiheys riippuvat pääasiassa

riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien

tehokkuudesta. Talousraportointipro-

sessin sisäisessä valvonnassa havaitut

puutteet raportoidaan ylöspäin, vakavim-

mat puutteet aina ylimmälle johdolle ja

hallitukselle asti.

Muu konsernivalvonta käsittää

muun muassa hallinnollisen ja juridisen

ohjeistuksen, vastuiden ja valtuuksien

määrittelyn sekä organisaation tavoittei-

den toteutumisen seurannan ja analy-

soinnin. Lisäksi osana konsernivalvontaa

seurataan riskienhallintajärjestelmän

toimivuutta.

MUUT HALLINNOINTI-

SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT

TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Marimekossa ei liiketoiminnan luonne

ja laajuus huomioon ottaen ole toistai-

seksi katsottu tarkoituksenmukaiseksi

järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen

toimintoa. Tarkastus- ja palkitsemisvalio-

kunta seuraa ja arvioi sisäisen valvon-

nan tasoa ja raportoi siitä hallitukselle

vähintään kerran vuodessa. Hallitus

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

vahvistaa sisäisen valvonnan tason. Hal-

litus voi tarvittaessa käyttää sisäisen tar-

kastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista

palveluntuottajaa.

Lähipiiritoimet

Yhtiö noudattaa osakeyhtiölain ja hal-

linnointikoodin mukaisia velvollisuuksia

lähipiiritoimien seuraamisen ja arvioinnin

osalta. Yhtiön hallituksen ja sen tarkas-

tus- ja palkitsemisvaliokunnan työjärjes-

tyksissä on lueteltu tehtävät ja velvolli-

suudet lähipiiritoimien osalta. Marimekon

hallitus arvioi ja seuraa yhtiön ja sen

lähipiirin välillä tehtyjä toimia ja varmis-

taa, että eturistiriidat otetaan asianmukai-

sesti huomioon päätöksenteossa. Yhtiö

ylläpitää luetteloa lähipiiristä. Lähipiiritoi-

met, jotka eivät tapahdu tavanomaisessa

liiketoiminnassa tai tavanomaisilla kau-

pallisilla ehdoilla, edellyttävät hallituksen

hyväksyntää. Yhtiön talousosasto seuraa

lähipiiritoimia osana yhtiön tavanomaista

neljännesvuosittaista valvonta- ja rapor-

tointimenettelyä ja raportoi lähipiiritoimet

yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokun-

nalle. Lähipiiritoimet esitetään vuosittain

tarpeen mukaan yhtiön tilinpäätöksen liite-

tiedoissa. Olennaiset lähipiiritoimet esite-

tään arvopaperimarkkinalain mukaisesti.

Sisäpiirihallinto

Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen

ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen

perustuva Marimekon sisäpiiriohje mää-

rittelee sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden

olennaiset velvollisuudet sekä johtohen-

kilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien

henkilöiden liiketoimia koskevan ilmoitus-

velvollisuuden sekä muita markkinoiden

väärinkäyttöasetukseen liittyviä sään-

töjä ja ohjeita. Yhtiön hallitus vahvistaa

sisäpiiriohjeen.

Marimekko pitää yllä luetteloa kaikista

henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon

ja jotka työskentelevät Marimekolle työso-

pimuksen perusteella tai muuten suoritta-

vat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy

sisäpiiritietoon. Marimekko on päättänyt

olla pitämättä luetteloa pysyvistä sisäpiiri-

läisistä. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on

sisäpiiritietoa, lisätään kutakin hanketta

koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluet-

teloon, joka perustetaan ja jota ylläpide-

tään jokaisesta sisäpiiritietoa sisältävästä

hankkeesta. Päätös hankekohtaisen

sisäpiiriluettelon perustamisesta tehdään

samanaikaisesti kuin päätös sisäpiiritiedon

lykkäämisestä. Hankekohtainen sisäpiiri-

luettelo ei ole julkinen. Marimekon sisäpii-

rihallinto on vastuussa sisäpiiriluettelon

ylläpidosta. Marimekon hankekohtaiseen

sisäpiiriluetteloon lisätty henkilö ei saa

käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä

hankkeen voimassaolon aikana.

Säännöllisen tiedonantovelvollisuu-

den valmistelua (osavuosikatsaukset,

tilinpäätöstiedote) tai säännöllistä pääsyä

julkistamattomaan taloudelliseen tietoon

ei pidetä sisäpiirihankkeena, eikä yhtiö tee

päätöstä tiedon julkistamisen lykkäämi-

sestä säännöllisen tiedonantovelvollisuu-

den piiriin kuuluvista tiedoista. Ottaen

kuitenkin huomioon, että yhtiön julkista-

maton taloudellinen tieto on luottamuksel-

lista, yhtiö noudattaa sisäpiiriohjeeseen

kirjattuja periaatteita, kuten luettelon yllä-

pitämistä henkilöistä, joilla on säännöllinen

pääsy julkistamattomaan taloustietoon,

sekä kyseisten henkilöiden kuulumista

kaupankäynnin kiellon piiriin ajanjaksona

ennen taloudellisten katsausten julkista-

mista. Kaupankäynti Marimekon rahoitus-

välineillä on kuitenkin aina kiellettyä, jos

henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa.

Marimekon hallituksen ja johtoryhmän

jäsenet ovat velvoitettuja ilmoittamaan

Marimekolle ja Finanssivalvonnalle jokai-

sesta heidän omaan lukuunsa tehdystä

Marimekon rahoitusvälineisiin liittyvästä

liiketoimesta. Marimekko julkistaa viipy-

mättä kyseiset tiedot pörssitiedotteella

saatuaan ilmoituksen liiketoimesta. Jokai-

sen johtohenkilön tulee määrittää lähipii-

riinsä kuuluvat henkilöt ja ilmoittaa yhtiölle

kirjallisesti heidän tietonsa. Johtohenkilön

lähipiiriläiseen pätevät samat markki-

noiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset

velvollisuudet kuin johtohenkilölle.

Marimekko noudattaa 30 päivän sul-

jettua ikkunaa ennen osavuosikatsausten

ja tilinpäätöksen julkistamista. Suljetun

ikkunan aikana yhtiön hallituksen tai johto-

ryhmän jäsenet eivät saa käydä kauppaa

Marimekon osakkeilla tai muilla rahoitus-

välineillä. Suljettu ikkuna koskee myös

niitä henkilöitä, jotka osallistuvat Marime-

kon osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen

valmisteluun sekä niitä yhtiön määrittele-

miä henkilöitä, joilla on asemansa tai oi-

keuksiensa perusteella säännöllinen pääsy

julkistamattomaan taloustietoon.

Yhtiön sisäpiirihallinnosta vastaa yh-

tiön päälakimies. Marimekon työntekijät

voivat ilmoittaa jo tapahtuneesta tai mah-

dollisesta Marimekon sisäpiiriohjeen tai

rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn

rikkomisesta Marimekon sisäisen ja ano-

nyymin menettelyn mukaisesti.

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilin-

tarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, vastuulli-

sena tilintarkastajanaan KHT Virpi Halo-

nen, 12.4.2018 lähtien. Tilikaudelta 2020

tilintarkastuksesta maksettiin palkkioita

yhteensä 97 tuhatta euroa. Tilintarkasta-

jalle maksetut palkkiot muista kuin tilintar-

kastuspalveluista tilikaudelta 2020 olivat

29 tuhatta euroa.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj

Hallitus

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Hallitus ja johtoryhmä on esitelty

tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.

Palkitsemisraportti 2020

Tämä palkitsemisraportti kuvaa sitä,

kuinka Marimekko Oyj on soveltanut

palkitsemispolitiikkaansa tilikaudella

2020. Raportti kertoo Marimekon halli-

tuksen ja toimitusjohtajan palkitsemisen

1.1.–31.12.2020. Palkitsemisraportti on

valmisteltu osakkeenomistajien oikeuksia

koskevan muutosdirektiivin (EU 2017/828)

vaatimusten mukaisesti. Muutosdirektiivin

vaatimukset on implementoitu Suomessa

pääosin osakeyhtiölakiin (624/2006 muu-

toksineen), arvopaperimarkkinalakiin

(746/2012 muutoksineen), valtiovarainmi-

nisteriön asetukseen 608/2019 ja hallin-

nointikoodiin 2020.

Marimekon hallituksen tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunta on valmistellut pal-

kitsemisraportin hallituksen arvioitavaksi,

ja hallitus on hyväksynyt sen esitettä-

väksi yhtiökokoukselle. Osakkeenomis-

tajat tekevät neuvoa-antavan päätöksen

raportista vuoden 2021 varsinaisessa

yhtiökokouksessa.

JOHDANTO

Yhteenveto palkitsemisesta

tilikaudella 2020

Marimekon toimielinten palkitseminen

perustuu yhtiön palkitsemispolitiikkaan,

josta osakkeenomistajat tekivät neuvoa-

antavan päätöksen varsinaisessa yhtiöko-

kouksessa 8.4.2020. Palkitsemispolitiik-

kaa sovelletaan vuoden 2024 varsinaiseen

yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päätä

esittää päivitettyä palkitsemispolitiikkaa

tätä aikaisemmin yhtiökokoukselle neu-

voa-antavaa päätöksentekoa varten.

Koronaviruspandemia aiheutti vuonna

2020 globaalille muotialalle ja erikoiskau-

palle pahimman kriisin vuosikymmeniin.

Pitkäjänteinen työ Marimekko-brändin

ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämi-

sessä, kattava lifestyle-tuotevalikoima,

monipuolinen liiketoiminta- ja jakeluka-

navamalli sekä kyky sopeuttaa toimintaa

nopeasti ovat niitä tekijöitä, joiden avulla

yhtiö luovi onnistuneesti erittäin vaikeassa

toimintaympäristössä.

Pandemian vaikutuksista huolimatta

Marimekon liikevaihto oli lähes edellis-

vuoden tasolla: liikevaihto laski vain 1

prosentin ja oli 123,6 miljoonaa euroa

(2019: 125,4). Liikevaihtoa heikensivät eri-

tyisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa,

Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa

sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-

Tyynenmeren alueella. Erittäin hyvin

sujunut verkkokauppa sekä tukkumyynnin

hyvä kehitys Suomessa, Skandinaviassa

ja EMEA:n alueella puolestaan vahvistivat

liikevaihtoa. Suomen-tukkumyyntiä kas-

vattivat osaltaan kertaluonteiset kampan-

jatoimitukset. Vertailukelpoinen liikevoitto

kasvoi 20,2 miljoonaan euroon (17,1), ja

raportoitu liikevoitto oli 19,3 miljoonaa eu-

roa (17,1). Tulosta paransi kiinteiden kulujen

supistuminen selvästi Marimekon ripeiden

toiminnan sopeuttamistoimenpiteiden

ansiosta. Sitä puolestaan laskivat pääosin

verkkokaupan kasvun myötä nousseista

logistiikkakustannuksista johtunut suh-

teellisen myyntikatteen heikentyminen

sekä liikevaihdon aleneminen.

Voimassa olevaan palkitsemispolitiik-

kaan perustuva palkitseminen on vuonna

2020 tukenut yhtiön taloudellisia ja stra-

tegian mukaisia tavoitteita ja päämääriä.

Palkitsemisella on luotu vahva yhteys

toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien

intressien välille kytkemällä toimitusjohta-

jan kokonaisansaintamahdollisuus suurelta

osin yhtiön taloudellisista tavoitteista ja

operatiivisista mittareista johdettuihin

suorituspohjaisiin kannustimiin. Merkittävä

osa toimitusjohtajan ansaintamahdolli-

suuksista perustuu pitkän aikavälin oman

pääoman ehtoisiin kannustinjärjestelmiin.

Tilikaudella 2020 yhtiön palkitsemista

koskevassa päätöksenteossa on nouda-

tettu palkitsemispolitiikassa määriteltyä

päätöksentekoprosessia. Hallitus ei ole

poikennut palkitsemispolitiikasta väliaikai-

sesti vuoden 2020 aikana eikä havainnut

tarvetta soveltaa takaisinperintäehtoja

maksettuihin muuttuviin palkkioihin.

Vuonna 2020 Marimekolla oli käy-

tössä lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmät toimitusjohtajalle.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä

käynnissä olivat tilikauden 2020 aikana

ansaintajaksot 1.4.2018–30.9.2021 ja

1.4.2018–31.1.2022, joilta molemmilta an-

saittava palkkio perustuu yhtiön osakkeen

kokonaistuottoon osingot mukaan lukien.

Lyhyen aikavälin kannustimen tarkoitus

on edistää yhtiön strategiaa vuosittais-

ten tavoitteiden saavuttamisen kautta.

Vuonna 2020 ansaintakriteerit perustuivat

yhtiön liikevaihdon kasvuun ja operatiivi-

sen tuloksen paranemiseen. Lisäksi toi-

mitusjohtajalla oli henkilökohtaisia yhtiön

strategisiin projekteihin liittyviä tavoit-

teita, joihin sisältyi myös vastuullisuuteen

liittyviä mittareita. Koronaviruspandemian

vuoksi ansaintakriteereitä oikaistiin siten,

että operatiivisen tuloksen painotusta

nostettiin verrattuna liikevaihdon kasvuun

ja erilliset strategiset tavoitteet poistettiin,

koska haluttiin kannustaa toimitusjohtajaa

yhtiön kannattavuuden turvaamiseen pan-

demian aiheuttamassa poikkeuksellisessa

tilanteessa sekä muutoinkin keskittymään

pandemian synnyttämän kriisin hallin-

taan ja sen vaikutusten lieventämiseen.

Hallituksen asettamat ja koronaviruspan-

demian vuoksi oikaistut tavoitteet saavu-

tettiin noin 93-prosenttisesti. Ansainta-

kriteerien soveltaminen ja pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä on kuvattu tarkem-

min tämän raportin osiossa toimitusjohta-

jan palkitseminen.

Toimitusjohtajalle maksettiin tilikau-

della 2020 palkkaa ja palkkioita yhteensä

442 796 euroa (2019: 413 434).

Marimekon taloudellisen suoriutumisen ja palkitsemisen kehitys

Taloudellisen suoriutumisen kehitys 2016–2020

Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana strategiansa mukaisesti kehittänyt brändiään ja mallistojaan laa-

jempaa asiakaskuntaa puhutteleviksi ja jatkanut kansainvälistä kasvustrategiaansa. Sitä on lähestytty

suurimpien kaupunkien kautta keskittyen Aasian partnerimarkkinoihin ja monikanavaisuuteen. Kaupallisia

konsepteja ja markkinointia on kehitetty johdonmukaisesti vastuullisuuden ollessa vuosi vuodelta kes-

keisemmässä roolissa. Yhtiön kansainvälisen kasvustrategian määrätietoinen toteuttaminen heijastuukin

yhtiön taloudellisen suoriutumisen kehityksessä.

Vertailukelpoinen liikevoitto

Milj. euroa

2016

6,1

8,6

12,2

17,1

20,2

2017 2018 2019 2020

2016 2017 2018 2019 2020

Osakekurssin kehitys 2016–2020

Liikevaihto

Milj. euroa

100

120

140

2016

99,6

102, 3

111,9

125,4

123 ,6

2017 2018 2019 2020

Oman pääoman tuotto (ROE)

% Euroa

2016

14,5

19,2

38,8

33,0

30,0

2017 2018 2019 2020

PALKITSEMISRAPORTTI 2020

Palkitsemisen kehitys 2016–2020

Toimitusjohtajan palkitseminen

(1 000 euroa) 2016 2017 2018 2019 2020

Kiinteä palkka + edut 232 252 292 321 341

Lyhyen aikavälin kannustin - 63 38 92 101

Pitkän aikavälin kannustin - - 73 - -

Kokonaispalkitseminen 232 316 403 413 443

Muutos edellisvuodesta, %

Kiinteä palkka + edut 9 16 10 6

Kokonaispalkitseminen 38 28 2 7

Tiina Alahuhta-Kasko on 11.4.2016 saakka ollut toimitusjohtaja ja 11.4.2016 lähtien toimitusjohtaja ja CEO. Vuonna 2016 Mika Ihamuotilalle

maksettiin 11.4. saakka erillisen CEO-sopimuksen nojalla kuukausipalkkioina yhteensä 90 tuhatta euroa.

Hallituksen vuosipalkkiot

(1 000 euroa) 2016 2017 2018 2019 2020

Puheenjohtajan palkkio¹, euroa 40 40 40 48 48

Muutos edellisvuodesta, % 0 0 20 0

Varapuheenjohtajan palkkio, euroa 30 30 30 35 35

Muutos edellisvuodesta, % 0 0 17 0

Jäsenen palkkio, euroa 22 22 22 26 26

Muutos edellisvuodesta, % 0 0 18 0

¹ Mika Ihamuotilalle on maksettu vuosipalkkion lisäksi vuosina 2016–2018 palkkiota puheenjohtajan päätoimisuuteen ja vuodesta 2019

lähtien puolipäiväisyyteen pohjautuvan erillisen sopimuksen nojalla.

Keskimääräinen työntekijöiden palkitseminen

2016 2017 2018 2019 2020

Vuotuisen palkkakehityksen keskiarvo, % 1,6 0,6 4,0 1,7 4,8

Työntekijän keskimääräisen palkitsemisen kehitys perustuu kuukausipalkkaa saavien työntekijöiden sekä tuntipalkkaa saavien työnteki-

jöiden palkkojen keskiarvoon ottaen huomioon näiden työntekijäryhmien henkilömäärät.

Toimitusjohtajan palkitseminen elementeittäin

1 000 euroa

100

200

300

400

500

2016 2017 2018 2019 2020

Kiinteä palkka

Lyhyen aikavälin kannustin

Pitkän aikavälin kannustin

PALKITSEMISRAPORTTI 2020

Marimekon hallitukselle tilikaudella 2020 maksetut palkkiot

Rooli/ Vuosipalkkiosta Valiokunta- Muut

valiokunta- Vuosipalkkio, maksettu palkkio, palkkiot, Yhteensä,

Hallituksen jäsen jäsenyys euroa osakkeina, kpl euroa euroa euroa

Rebekka Bay² 10 385,15 458 - - 10 385,15

Elina Björklund Hallituksen

varapuheenjohtaja

Tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtaja 35 000 617 12 000 - 47 000

Arthur Engel 26 000 458 - - 26 000

Mika Ihamuotila Hallituksen puheenjohtaja 48 000 - - 53 040³ 101 040

Mikko-Heikki Inkeroinen Tarkastus- ja palkitsemis-

valiokunnan jäsen 26 000 458 6 000 - 32 000

Helle Priess 26 000 458 - - 26 000

Catharina Stackelberg- Tarkastus- ja palkitsemis-

Hammarén valiokunnan jäsen 26 000 458 6 000 - 32 000

² Rebekka Bayn hallitusjäsenyys päättyi 2.6.2020. Syyskuussa 2020 hän siirtyi yhtiön luovaksi johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi.

Hallituspalkkio on maksettu kokonaan osakkeina, eikä hänelle ole maksettu rahana maksettavaa osuutta palkkiosta.

³ Mika Ihamuotilan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettu palkkio puolipäiväisestä toimesta.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN 2020

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 päätti,

että hallituksen jäsenten vuoden 2020

vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia mak-

setaan markkinoilta hankittavina Marime-

kon osakkeina ja loput rahana. Palkkio on

maksettu kokonaan rahana, mikäli halli-

tuksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä

8.4.2020 ollut hallussaan yli 1 000 000

euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö-

kokouksen päätöksen mukaan osakkeet

on hankittu suoraan hallituksen jäsenten

lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun

osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2020 on

julkistettu, tai mikäli tämä ei ole sisäpii-

risäännökset huomioiden ollut mahdol-

lista, ensimmäisenä mahdollisena ajankoh-

tana tämän jälkeen. Hallituksen palkkioina

saamien osakkeiden omistamiseen ei liity

erityisiä sääntöjä. Hallituksella ei pääsään-

töisesti ole kiinteän vuosipalkkion lisäksi

muita taloudellisia etuuksia. Marimekko ei

ole antanut hallituksen jäsenille rahalainaa

eikä takauksia tai muita vastuusitoumuk-

sia heidän puolestaan.

Vuoden 2020 varsinainen yhtiöko-

kous päätti hallitukselle maksettavista

vuosipalkkioista seuraavasti: hallituksen

puheenjohtajalle 48 000 euroa, varapu-

heenjohtajalle 35 000 euroa ja muille hal-

lituksen jäsenille 26 000 euroa. Hallituk-

sen jäsenille ei makseta erillistä palkkiota

kokouksiin osallistumisesta. Valiokunnan

jäsenille päätettiin maksaa valiokunta-

työstä erillistä kokouskohtaista palkkiota

seuraavanlaisesti: puheenjohtajalle 2 000

euroa ja jäsenille 1 000 euroa.

Hallituksen puheenjohtajalle Mika Iha-

muotilalle on varsinaisen yhtiökokouksen

päättämän hallituksen puheenjohtajan

vuosipalkkion lisäksi maksettu erillisen

johtajasopimuksen nojalla kuukausi-

palkkiota 4 400 euroa puolipäiväisestä

toimesta. Hallituksen puheenjohtajan

vuosipalkkion ja erillisen johtajasopimuk-

sen nojalla maksettavan kuukausipalkkion

lisäksi Mika Ihamuotilalle ei ole maksettu

muita palkkioita. Eläke-etuudet määräy-

tyvät TyEL:n mukaan. Yhtiön tarkastus- ja

palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmis-

telee erillisen johtajasopimuksen ehtoihin

ja palkitsemiseen liittyvät asiat.

PALKITSEMISRAPORTTI 2020

TOIMITUSJOHTAJAN

PALKITSEMINEN 2020

Suoritusperusteiden soveltaminen ja tili-

kaudelta 2020 ansaitut palkkiot

Vuonna 2020 Marimekolla oli käytössä

suoriteperusteiset lyhyen aikavälin ja pit-

kän aikavälin kannustinjärjestelmät toimi-

tusjohtajalle. Pitkän aikavälin kannustinjär-

jestelmän tarkoitus on toimitusjohtajan ja

osakkeenomistajien intressien yhtenäistä-

minen pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin

kannustimen tarkoitus on edistää yhtiön

strategiaa vuosittaisten tavoitteiden saa-

vuttamisen kautta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestel-

mässä käynnissä olivat tilikauden 2020

aikana ansaintajaksot 1.4.2018–30.9.2021

ja 1.4.2018–31.1.2022, joilta molemmilta

ansaittava palkkio perustuu yhtiön osak-

keen kokonaistuottoon osingot mukaan

lukien. Palkkio on suunniteltu maksettavan

puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi ra-

hana. Osakkeina maksettavaan osuuteen

liittyy kahden vuoden pituinen luovutusra-

joitus. Palkkion saaminen edellyttää, että

toimitusjohtaja on maksuhetkellä yhtiön

palveluksessa. Toimitusjohtajan enim-

mäispalkkio kummaltakin ansaintajaksolta

vastaa vuositasolla noin hänen kiinteää

Tilikaudella 2020 käytössä ollut pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Osakekurssi Kriteerien Osakekurssi

Hallituksen päätös- toteuma Maksettu Maksettu maksu-

Ansainta- päätöksen päivänä, Ansainta- (enimmäis- osakkeina, rahana, Maksu- hetkellä,

jakso päivämäärä euroa kriteerit tasosta) kpl euroa päivä euroa

1.4.2018– 14.2.2018 10,10 Osakkeen Vahvistetaan - - Syksyllä -

30.9.2021 kokonaistuotto syksyllä 2021

sisältäen 2021

osingot

1.4.2018– 14.2.2018 10,10 Osakkeen Vahvistetaan - - Keväällä -

31.1.2022 kokonaistuotto keväällä 2022

sisältäen 2022

osingot

Toimitusjohtajalle tilikaudella 2020 maksetut palkkiot

Lyhyen aikavälin Pitkän aikavälin Palkitseminen

Kiinteä palkka + edut kannustin

kannustin

Lisäeläkemaksu Muut palkkiot yhteensä

341 462,27 101 333,32 - - - 442 795,59

Ansaittu tilikauden 2019 suoritusten perusteella, maksettu 2020.

Pitkän aikavälin kannustimessa ei vuonna 2020 maksuun tulleita ansaintajaksoja.

Toimitusjohtajan palkitsemisen rakenne

vuonna 2020

77 %

23 %

Kiinteä palkka

Lyhyen aikavälin kannustin

bruttovuosipalkkaansa. Mahdolliset palk-

kiot maksetaan syksyllä 2021 ja keväällä

2022.

Lyhyen aikavälin kannustimen ansainta-

kriteerit vuodelle 2020 perustuivat korona-

pandemian vuoksi oikaistuihin operatiivisen

tuloksen ja liikevaihdon kehityksen mitta-

reihin. Toimitusjohtajan enimmäispalkkio

lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä

vastaa hänen neljän kuukauden kiinteää

bruttopalkkaansa. Hallituksen asettamat

tavoitteet saavutettiin noin 93-prosentti-

sesti, ja toimitusjohtajan tilikaudelta 2020

ansaitsema palkkio oli 100 241 euroa. Palk-

kio maksetaan keväällä 2021.

PALKITSEMISRAPORTTI 2020

Tietoa

osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous

pidetään keskiviikkona 14.4.2021 kello

14.00. Kokous pidetään poikkeusjärjeste-

lyin ilman osakkeenomistajien tai näiden

asiamiesten läsnäoloa yhtiön pääkontto-

rissa osoitteessa Puusepänkatu 4, 00880

Helsinki.

Kokoukseen ei voi osallistua pai-

kan päällä. Koronaviruksen leviämisen

rajoittamiseksi yhtiö on päättänyt ryhtyä

väliaikaisen lain (677/2020) mahdollista-

miin toimiin, jotta yhtiökokous voidaan

pitää ennakoitavalla tavalla huomioiden

osakkeenomistajien, yhtiön henkilökunnan

ja muiden sidosryhmien terveys ja turval-

lisuus. Osakkeenomistajat ja näiden asia-

miehet voivat osallistua yhtiökokoukseen

ja käyttää oikeuksiaan vain äänestämällä

ennakkoon sekä esittämällä vastaehdo-

tuksia ja kysymyksiä ennakkoon. Tarkem-

mat ohjeet löytyvät kokouskutsusta.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on

osakkeenomistajalla, joka on varsinai-

sen yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä

31.3.2021 rekisteröitynä Euroclear Finland

Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on

merkitty hänen henkilökohtaiselle suoma-

laiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity

yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön osakasluetteloon merkityn

osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua

yhtiökokoukseen äänestämällä ennak-

koon, tulee ilmoittautua yhtiökokouk-

seen ja äänestää ennakkoon viimeistään

keskiviikkona 7.4.2021 ennen klo 16.00

kokouskutsussa esitetyllä tavalla.

Ilmoittautumista yhtiökokoukseen ilman

ennakkoäänten toimittamista ei katsota

osallistumiseksi yhtiökokoukseen.

Tulostiedotusaikataulu

vuonna 2021

• tilinpäätöstiedote vuodelta 2020

torstaina 18.2.2021

• tilinpäätös 2020 viimeistään

viikolla 12

• osavuosi- ja puolivuosikatsaukset

•

tammi-maaliskuulta

torstaina 20.5.2021

•

tammi-kesäkuulta

torstaina 19.8.2021

•

tammi-syyskuulta

keskiviikkona 3.11.2021.

Hiljainen jakso

Ennen tulostiedotteiden julkistamista

Marimekko noudattaa neljän viikon

hiljaista jaksoa.

Osinko vuodelta 2020

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiö-

kokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen

päättämään enintään 1,00 euron osake-

kohtaisen osingon jakamisesta yhdessä

tai useammassa erässä myöhempänä

ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa

seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti. Yhtiö julkistaa hallituksen mahdollisen

osingonjakopäätöksen erikseen ja vahvis-

taa samassa yhteydessä asiaankuuluvat

täsmäytys- ja maksupäivät.

Taloudelliset julkaisut

Marimekko Oyj:n tilinpäätös sekä osavuo-

sikatsaukset ja puolivuosikatsaus julkais-

taan suomeksi ja englanniksi. Painettu

tilinpäätös postitetaan erillisestä pyyn-

nöstä tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen.

Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat

nähtävillä ja niitä voi tilata yhtiön koti-

sivuilla kohdassa Tiedotteet ja julkaisut.

Yhteystiedot

Marimekko Oyj

Konserniviestintä

Puh. 09 758 71

company.marimekko.com/yhteystiedot

marimekko.com